Kauppakamarien toukokuun suhdannekyselystä ei löydy selkeitä merkkejä suhdannetilanteen paranemisesta. Alkuvuosi on sujunut heikosti, ja isolla osalla yritysvastaajista liikevaihto on supistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskantatilanne oli edelleen toukokuun kyselyssä haasteellinen suurella osalla vastaajista, eikä tilanne ole oleellisesti parantunut tammikuusta.
Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli laskenut toukokuun kyselyssä 38,4 prosentilla vastaajista ja kasvanut vajaalla 29 prosentilla. Myös näkymät liikevaihdon kasvusta olivat edelleen melko laimeita, mutta asteittaista paranemista on silti nähtävissä.
Vastaajayrityksistä vajaat 29 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaava osuus oli tammikuussa 26 prosenttia ja lokakuussa reilut 24 prosenttia. Edellisestä kahdesta kyselystä poiketen liikevaihdon kasvua odottavien vastaajien osuus oli tuoreessa kyselyssä suurempi kuin supistumista ennakoivien vastaajien.
”Edelleen näyttää siltä, että Suomen talous on suhdannesyklin pohjalla, ja kasvu antaa odottaa itseään. Tilanne ei ole heikentynyt, mutta vaellus suhdanteen pohjalla on osoittautunut pitkäkestoiseksi rämpimiseksi. Toistaiseksi konkreettista kasvua ei ole saatu, vaan joudutaan tyytymään lähinnä toiveisiin ja kasvuodotuksiin”, toteaa keskuskauppakamarin pääekonomisti Appelqvist.
Kauppakamarien toukokuun alussa tehtyyn suhdannekyselyyn vastasi lähes 1900 erikokoista työnantajayritystä ympäri Suomen.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 43 prosenttia arvioi tilauskantansa vuoden takaisesta pienemmäksi ja yhtä suureksi 35 prosenttia. Parempana tilannetta piti alle 22 prosenttia vastaajista. Valtavia odotuksia ei tilauskantojen paranemisesta toistaiseksi löydy, mutta tilanne on melko tasapainoinen. Seuraavan kuuden kuukauden jaksolla 24,4 prosenttia ennakoi tilauskantansa pienentyvän lisää. Osuus on jonkin verran alhaisempi kuin tammikuussa ja selvästi alhaisempi kuin lokakuussa, jolloin vielä 34,3 prosenttia vastaajista uskoi tilauskantansa supistumiseen.
”Yritysten keskimääräinen tilauskantatilanne jatkuu vaikeana. Tilauskannat ovat tyypillisesti aiempaa ohuemmat, ja odotukset tilauskantojen elpymisestä olivat nekin yhä vaisuja. Enemmistöllä vastaajista tilauskanta pysyy vähintään ennallaan, mutta monelle yritykselle se tarkoittaa haasteellisen tilanteen pitkittymistä”, sanoo Appelqvist.
Toimialoilla vallitsevat tunnelmat ovat edelleen synkät
Omalla toimialalla vallitsevia tunnelmia kuvattiin kyselyssä edelleen synkiksi, eikä tilanne ole toistaiseksi parantanut merkittävästi. Edelleen jopa 48 prosenttia vastaajista luonnehti oman toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Optimistisena suhdannetunnelmaa piti 17,4 prosenttia yrityksistä.
“Toimialojen välillä on edelleen isoja eroja, mutta voidaan sanoa, että tunnelmat ovat lähestyneet toisiaan. Vaikka tilanne oli odotetusti edelleen vaikein rakentamisessa, on toimialan pahimman pessimismin osalta nähty kohentumista. Samalla pessimismi on kuitenkin saanut enemmän otetta palvelualoilla”, toteaa Appelqvist.
Toukokuussa 69 prosenttia rakentamisen toimialan vastaajista luonnehti tunnelmia pessimistisiksi, kun vastaava osuus oli tammikuussa 75 prosenttia ja lokakuussa lähes 81 prosenttia.
Sen sijaan toimialoista optimistisimman, eli palveluiden, tunnelmat ovat heikkenevällä trendillä. Toukokuussa jo 40 prosenttia vastaajista luonnehti palvelualojen tunnelmaa pessimistiseksi, kun vastaava osuus oli tammikuussa 36 prosenttia ja lokakuussa reilut 32 prosenttia.
”Ilmeisesti liian monet haasteet heikentävät edelleen tunnelmia, eikä lievä paraneminen liikevaihdon kasvua koskevissa odotuksissa riitä muuttamaan tilannetta. Jos uskotaan siihen, että talouden keskeiset kasvutekijät ovat jatkossa vahvistumassa, voidaan jopa kysyä, ovatko yritysten tunnelmat liiankin pessimistisiä”, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarien kysely tehtiin 6.-8.5.2024 ja siihen vastasi 1882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
