Uusien kauppojen ja asiakkuuksien solmiminen ovat tällä hetkellä kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten suurimpia haasteita. Matkustamisen palautuminen normaaliksi on kansainvälisen kaupankäynnin ja kasvun edellytys. Suomi ei saa pudota kasvun vauhdista, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
Kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten suurimpia haasteita ovat tällä hetkellä uusien kauppojen ja asiakkuuksien solmiminen. Nämä molemmat vaativat kasvokkaisia kohtaamisia. Toivakan mukaan etulyöntiasemassa ovat ne maat, jotka lähtevät nopeammin liikkeelle.
”Uusia kauppoja on mahdotonta solmia etänä. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, eikä Suomi saa pudota vauhdista. Muualla maailmassa on jo lähdetty matkaan rakentamaan luottamusta pitkän koronaeristäytymisen jälkeen”, Toivakka sanoo.
Vaikka koronapandemia käänsi EU:n ulkomaankaupan laskuun, on valoa jälleen tunnelin päässä. EU:n tavaraviennin arvo kasvoi vajaat 8 prosenttia vuoden 2021 tammi-huhtikuussa. Myös tavaratuonti kasvoi reilut 6 prosenttia.
“Positiivista on, että pk-yrityskentän odotukset viennin vahvistumisesta ovat voimistuneet. On tärkeää, että yritysten odotukset muuttuvat toimiksi ja kansainvälistymiseen päästään panostamaan”, sanoo Toivakka.
Toivakan mukaan pandemian vaikutukset palvelukauppaan ovat olleet selvästi tavarakauppaa voimakkaammat. Palveluala eikä varsinkaan matkailu ole vielä toipunut ja odotukset talvikauden 2022 suhteen ovat korkealla.
“Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on maailmalla nyt kysyntää. Talous kasvaa monessa maassa kohisten elvytystoimien ja patoutuneiden kulutustarpeiden seurauksena. Suomalaisten yritysten on välttämätöntä päästä nopeasti tähän positiiviseen talouden kehitykseen mukaan”, sanoo Toivakka.