Työvoiman määrän kohtalaisen hyvä kehitys jatkui lokakuussa muun muassa vahvan maahanmuuton ansiosta. Työvoiman kasvu ylläpitää suhdannetilanteeseen nähden siedettävän hyvää työllisyyden tasoa, mutta samaan aikaan kamppaillaan yhä vaikeamman työttömyysongelman kanssa sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työmarkkinoiden tilanne jatkui haasteellisena lokakuussa. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa työllisenä oli 2586 000 henkeä eli 19 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömänä oli 228 000 henkeä eli 38 000 viimevuotista enemmän.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli lokakuussa 76,3 prosenttia. Perinteisempi 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendi nousi jo 8,7 prosenttiin. Työttömyyden pohjat mitattiin keväällä 2022, kun trendilukema oli 6,4 prosenttia.
”Työttömyystilanne on heikentynyt asteittain jo kahden ja puolen vuoden ajan. Pitkään jatkuneen luisun jäljiltä lukemat alkavat olla huolestuttavan korkeita. Kovin paljon korkeammalle tuskin enää noustaan, mutta jopa myönteisen suhdannekehityksen skenaariossa tullaan korkeasta työttömyydestä kärsimään vielä pitkälle ensi vuoden puolelle”, toteaa Appelqvist.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin lokakuussa 27 275. Määrä on noin puolet vuodentakaisesta. Kaikkiaan lokakuussa oli avoinna 51 300 työpaikkaa, mikä on 50 700 vähemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi puolestaan nousussa. Lokakuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 101 000, mikä on 11 600 enemmän kuin vuosi sitten. Edellisen kerran pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti sadan tuhannen rajan maaliskuussa 2022, kun koronapandemiaa seurannut taantuma johti monien työttömyysjaksojen pitkittymiseen.
”Heikko työvoima kysyntä johtaa tällä hetkellä työttömyysjaksojen pitkittymiseen. Taloudesta on saatu viime aikoina ristiriitaisia uutisia. Heikoin suhdannevaihe on jäänyt taakse, mutta nousu on toistaiseksi liian kiikkerää, jotta se riittäisi parantamaan heikommin työllistyvien asemaa. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta tilanne on vaikea ja sillä tulee olemaan kerrannaisvaikutuksia ihmisten osaamisen heikkenemiseen”, arvioi Appelqvist.
