Tilastokeskus kertoi tänään tilastoja tuotannon kehityksestä helmikuussa 2021. Tiputuksesta huolimatta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että ehkä jo ensi kuussa tuotannon luvut lähtevät nousuun. Mikäli uusia negatiivisia yllätyksiä ei tule, lähtee tuotanto kunnolla kasvuun loppuvuodesta.
Tilastokeskus julkaisi tänään tilastoja tuotannon kehityksestä helmikuussa. Tuotannon työpäiväkorjattu muutos edellisvuoteen verrattuna oli noin 0,6 prosenttia.
“Helmikuu näyttää negatiivista lukua erityisesti siksi, että viime vuoden helmikuu oli viimeinen normaali kuukausi ennen koronaa. Korona on kohdellut sekä teollisuutta että palveluita kovalla kädellä, mutta tuotannon näkökulmasta palvelusektori on kärsinyt tuplasti”, Kotamäki sanoo.
”Jalostustoimintaa harjoittavat toimialat ovat päässeet muutamina viime kuukausina peräti niukasti kasvun puolelle. Sen sijaan palveluiden toimialoilla kasvu on ollut negatiivista koko ajan koronakriisin alusta asti”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan tuhannen taalan kysymys on, mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa.
”Talousennustajat povaavat parin kolmen prosentin kasvua tälle vuodelle. Kauppakamarien myöntämien ulkomaankaupan alkuperätodistusten kehityksen perusteella vienti EU:n ulkopuolelle oli maaliskuussa kasvussa. Lisäksi monet maat, kuten Yhdysvallat, ovat elvyttäneet avokätisesti ja sitoutuneet pitämään rahapolitiikan elvyttävänä, vaikka inflaatio väliaikaisesti nousisikin. Kotitalouksien tileille on kertynyt pandemian aikana rahaa, joka odottaa kuluttamista. Kotitalouksien luottamuskin on hyvällä tasolla”, Kotamäki luettelee.
”Kyllä tässä riskit ovat positiiviseen päin – ainakin lyhyellä aikavälillä,” Kotamäki sanoo.
Epidemian kehittymiseen ja politiikkaan liittyvät riskit ovat silti läsnä. Kotamäen mukaan kasvu ei tule kuin Manulle illallinen.
”Hyvä kehitys saattaisi kääntyä, mikäli esimerkiksi uuden virusmuunnoksen takia tartunnat lähtisivät taas kasvuun. Se olisi katastrofi katastrofin perään. Siksi olisi tärkeä selättää epidemia joka maailmankolkassa. Vähän hirvittää esimerkiksi Brasilian ja Intian tautitilanteet”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki mainitsee myös toisen riskin. Riski päättäjien ylireagointiin on olemassa.
“Kovin montaa sulkuoperaatiota Suomen yrityssektori, varsinkaan tietyt palvelualat, eivät enää kestä. Konkurssien lukumäärät ovat nyt hieman koholla, mutta epäsuotuisan kehityksen kautta konkurssimäärille voisi tapahtua ketsuppipulloilmiö – nyt konkursseja on vain jonkin verran normaalia enemmän, mutta tilanteen taas kiristyessä konkurssien määrä voi hypätä ihan toiselle tasolle. On puhuttu konkurssiaallosta, joka ei onneksi toistaiseksi ole realisoitunut”, Kotamäki sanoo.
Lopuksi Kotamäki muistuttaa asiantuntijoiden ja median tehtävästä.
”Hallitus joutuu koko ajan valitsemaan ruton ja koleran välillä. Tilanne ei ole hallituksen ministereille helppo. Nostan hattua ministereille, jotka kaikki tekevät parhaansa näinä vaikeina aikoina. Siitä huolimatta politiikkaa seuraavien pitäisi jaksaa olla asiallisesti kriittinen tehtyjä päätöksiä kohtaan. Vain näin saadaan parempaa päätöksentekoa”, Kotamäki sanoo.