Uusimmat
Päätös Suomen Nato-jäsenyydestä etenee tällä viikolla nopeaan tahtiin. Presidentti ja valtioneuvosto antavat täydennyksen eduskunnassa käsittelyssä olevaan turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon. Siinä todetaan Suomen hakevan jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa Natossa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää todennäköisenä, että Naton jäsenmaissa prosessi etenee paljon nopeammin kuin on arvioitu. Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Naton jäseniksi jo Madridin kesäkuun lopussa olevaan huippukokoukseen mennessä.
Eduskunta kokoontunee viikonloppuna käsittelemään turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon loppuun ja hyväksymään sen maanantaihin mennessä. Kansanedustajista 134 on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä ja vain 11 vastustavansa sitä.
Presidentti Sauli Niinistö matkustaa Ruotsiin valtiovierailulle tiistaina 17.5. Siellä on tarkoitus päättää Ruotsin kanssa ilmoittaa yhdessä Natolle maiden halusta liittyä.
”Naton neuvosto kutsunee Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluihin ensi viikolla. Neuvotteluista tulee nopeat, koska molemmat maat ovat poliittisesti, juridisesti ja sotilaallisesti täysin Nato-yhteensopivia. Liittymissopimus lähetettäneen ratifioitavaksi Naton 30 jäsenmaalle toukokuun loppuun mennessä”, arvioi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Ratifiointi 1-4 kuukaudessa
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa ratifiointiprosessin arvioitiin kestävän 4-12 kuukautta.
”On hankala ymmärtää, miksi prosessi kestäisi niin kauan. Tuollaista aikaa voisi odottaa jos ajat olisivat normaalit ja ratifioinnilla ei olisi mitään erityistä kiirettä. Nyt kuitenkaan ajat eivät ole normaalit. Ratifioinnilla on aivan erityinen tärkeys ja kiire tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa”, Romakkaniemi sanoo.
Moni Naton nykyinen jäsenmaa on jo ilmoittanut, että aikoo toimia välittömästi asian suhteen. Sama koskee myös Naton mahtimaata Yhdysvaltoja.
”Sielläkään kysymystä ei haluta jättää roikkumaan pitkäksi aikaa. Syyt ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisia. Ratifiointi halutaan hoitaa pois alta ennen kuin syksyn välivaalit lähenevät”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi pitää täysin mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että ratifiointi jäsenmaissa etenee paljon nopeammin kuin on uumoiltu.
”Voi hyvinkin olla, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Naton jäseneksi kesäkuun lopussa olevaan Naton Madridin huippukokoukseen mennessä. Yllättävät käänteet ovat toki aina mahdollisia ja ratifiointi saattaa siksi viivästyä jossakin jäsenmaassa. Mutta selonteossa arvioidun 4-12 kuukauden sijaan parempi arvio prosessin kestoksi olisi ehkä 1-4 kuukautta”, sanoo Romakkaniemi.
Romakkaniemi korostaa Nato-jäsenyyden merkitystä myös yritysten ja talouden näkökulmasta.
”Suomen vakauden ja turvallisuuden nurkkapulttien on hyvä olla kiinni tukevassa peruskalliossa tällaisina tuulisina maailmanpolitiikan aikoina. Tämä on todella tärkeää myös yritysten turvallisen toimintaympäristön ja vakaan investointiympäristön kannalta. Nato-jäsenyys ei ole siis vain turvallisuuspolitiikkaa, vaan myös yhteiskuntamme kokonaisvaltaista vakauspolitiikkaa. Sen vaikutukset talouden, työllisyyden ja hyvinvointimme kasvuun ovat ilmeiset”, Romakkaniemi sanoo.