Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulee pitää hallitusohjelmassa linjaamansa kasvua tukeva veropoliittinen linja ja työn verotusta on alennettava yhä edelleen. Myös väliaikaiseksi säädetystä solidaarisuusverosta pitää luopua kokonaan. Tavoitteena tulee olla pohjoismaisen työllisyystason ohessa myös Pohjoismaiden kilpailukykyisin verotus. Keskuskauppakamari tyrmää myös budjettiriihessä väläytetyt tarpeet verosopeutuksesta puoliväririihessä 2025 ja haikailut yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvista veronkiristyksistä.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen on pidettävä tiukasti kiinni hallitusohjelmassa sopimastaan työlinjasta, jossa tavoitteena on veropolitiikan keinoin parantaa työnteon kannustimia, vahvistaa talouskasvua ja kohentaa kotitalouksien ostovoimaa. Keskuskauppakamarin mukaan työn verotusta tulisi alentaa edelleen.
”Suomessa työn verotus on maailman progressiivisimpien joukossa, se luo tuloloukkuja ja heikentää työnteon kannustimia. Kireä työn verotus tukahduttaa kilpailukykymme. Pysyvälle kasvu-uralle pääseminen edellyttää, että työn verotuksen keventämistä jatketaan edelleen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Solidaarisuusverosta luovuttava
Keskuskauppakamarin mukaan Suomen tulisi tavoitella Pohjoismaisen työllisyystason ohessa myös Pohjoismaiden kilpailukykyisintä verojärjestelmää.
”Korkea progressio toimii haittaverona työlle. Suomessa on Euroopan korkein marginaalivero ja täällä palkansaajia kuritetaan veroilla koviten. Keneltäkään ei pitäisi viedä yli puolta lisäansioista veroina ja maksuina, vaan tavoitteena tulisi olla Pohjoismaiden kilpailukykyisin verojärjestelmä. Aikanaan väliaikaiseksi säädetty solidaarisuusvero tulee poistaa”, sanoo Romakkaniemi.
Nykyinen hallitus on päättänyt korottaa solidaarisuusveron alarajaa. Käytännössä alarajan nosto tarkoittaa kahden prosenttiyksikön veronalennusta 150 000 euroon asti siltä osin, kun tulot ylittävät nykyisen alarajan.
”Väliaikaiseksi säädetty solidaarisuusvero on kiristänyt korkeatuloisimpien verotusta jo nyt kymmenen vuoden ajan, eikä siitä päästy eroon vieläkään. Edellinen hallitus jätti sen vanhenemaan ja poistumaan tämän vuoden jälkeen. Nykyisen hallituksen linjaama solidaarisuusveron alarajan korotus ei siis ole mikään tulonsiirto köyhiltä rikkaille, vaan käytännössä veronkiristys”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari tyrmää tarpeet yrittämisen ja omistamisen verotuksen kiristämisestä
Keskuskauppakamari on huolissaan valtionvarainministeri Riikka Purran budjettiriihen yhteydessä väläyttämästä tarpeesta verosopeutukseen puoliväliriihessä 2025. Taustalla on valtiovarainministeriön laskelmat ennakoitua suuremmasta – 11,5 miljardin euron – valtiontalouden alijäämästä ensi vuodelle.
”Kansainvälisesti korkea työn verotus ja kireä marginaaliverotus ovat rakenteellinen ongelma, jota ei tule pahentaa hallituksen omin toimin. Heikkenevässä suhdannetilanteessakin valtion arvioidaan keräävän ensi vuonna verotuloja ennätysmäärän. Ratkaisua valtiontalouden alijäämään ei tule hakea veronkiristyksillä, jotka entisestään heikentäisivät talouskasvua ja veropohjia”, painottaa Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari tyrmää myös haikailut yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvista veronkiristyksistä sopeutuskeinona. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen nousee toistuvasti esiin mahdollisena lisäverotuottojen lähteenä.
”Osinkoverotus on keskeinen osa kasvuun kannustavaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä investointiympäristöä. Osinkoverotusta tulee kehittää entistä neutraalimpaan ja kaikenlaisten yritysten kasvua paremmin tukevaan suuntaan, mutta tämä tulee tehdä ennakoitavasti huolellisen valmistelun pohjalta. Veronkiristysten staattisten verotuottoarvioiden varaan ei tule laskea vaan luottaa talouden dynamiikkaan ja veropohjien kasvuun”, sanoo Romakkaniemi.
