Poliittisista lakoista ja totuudesta 

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund.

Poliittiset lakot hankaloittavat lähipäivinä monen elämää, yrityksille, työntekijöille ja yhteiskunnalle aiheutuvista taloudellisista vahingoista puhumattakaan. 

Ilma on myös sakeanaan vääriä käsityksiä, virheellisiä väitteitä ja suoranaisia valheita. Onkin ehkä ihan hyvä käydä muutamia tosiasioita läpi lakkoihin liittyen. 

Ensin lakkoon lähtemisestä tai lähtemättä jättämisestä.

Toisin kuin väitetään, niin: 

  • Kenenkään ei ole pakko lähteä lakkoon ja menettää tulojaan. 
  • Työt eivät ole lakossa, vaan työntekijät. 
  • Päätös ja vastuu siitä, lähdetkö lakkoon, on jokaisen oma. 

Liittoon kuuluvakin lähtee ihan omalla päätöksellä ja vastuulla – enintään erotetaan ammattiyhdistyksestä. Mutta tuskinpa sentään. Kaiken kaikkiaan, jos liittosi lähtee tähän poliittiseen lakkoon, kannattaa miettiä, oletko sen kanssa samaa mieltä tai onko sieltä esitetty valheellisia väitteitä liittyen hallituksen lakimuutoksiin. Näin on nimittäin tapahtunut paljonkin. 

Työttömyyskassasta ei sen sijaan voida tällä perusteella erottaa, joten se ei vaaranna ansiosidonnaista työttömyysturvaasi.  

Tuolla nykymuotoilulla oikeuden päätösten mukaan ei ole ollut oikeutettua irtisanoa esimerkiksi, kun työntekijä on syyllistynyt: 

Jatkossakin siis tarvitaan asiallinen syy. Pärstäkerroin ei ole sellainen. 

Jatkossakin pitää myös antaa ensin varoitus ja antaa mahdollisuus muuttaa toimintaansa. Mitään näistä prosesseista ei olla muuttamassa. 

Kyse on siis oikeuskäytännön pidemmän ajan muutoksesta. Nykyisen lain kirjaimen mukaan oikeusistuimien tulkinnat ovat olleet käytännön työelämän realiteeteille vieraat. 

Eräs virheellinen väite on, että lakimuutos, jolla estettäisiin valtakunnansovittelijaa tekemästä yleistä linjaa korkeampia esityksiä palkankorotuksista, estäisi naisvaltaisia aloja nousemasta ”palkkakuopasta” pysyvästi – tai olisi jopa sopimusvapauden tai EU-velvoitteidemme vastaista. 

Näistäkään mikään ei pidä paikkansa. Sopia saa jatkossakin ihan vapaasti mitä vaan – ja vaikka lakkojen kautta.  

Jatkossa ei vain voisi käyttää sovittelijaa hyväkseen ”korotusautomaattina” niin kuin viimeksi nähtiin. Se on koko järjestelmän väärää hyväksikäyttöä, kun on pakko mennä sovitteluun (vaikka ei olekaan sopimuspakkoa ehdotukseen).  

On siis täysin virheellistä ja väärin väittää, että lakimuutos estää sopimasta korkeampia palkkoja ja tämä olisi EU-oikeuden ja sopimusvapauden vastaista. Muutenkin kummeksun, että ajatellaan sovittelijainstituutiolla ja sitä koskevan lain yksityiskohdilla olevan jotakin tekemistä sopimusvapauden kanssa. Jos jotakin, niin päinvastoin. 

Hallituksen toimissa ja esityksissä riittää varmasti kritisoitavaa ihan tosiasioiden pohjalta. Minäkin olen monesta asiasta eri mieltä. Mutta nyt keskustelua on hallinnut pelottelu ja herättely täysin virheellisiä väitteitä ja jopa valheita käyttäen. 

Vielä pähkinänkuoressa mistä todella on kysymys: 

Nyt kyseessä ei ole normaali lakko, eli työtaistelu, jossa neuvotellaan työnantajan kanssa työehdoista. Sellaiset lakot ovat aina täysin oikeutettuja, eikä niihin olla puuttumassa lainsäädännöllä. 

Kyse on nyt poliittisesta lakosta, jolla yritetään viattomia sivullisia vahingoittamalla kiristää maan hallitusta luopumaan oikeudestaan esittää lakeja. 

Jos hallitus nyt taipuu, niin tuskinpa ihan lähitulevaisuudessa mikään muukaan hallitus voi käyttää perustuslaillista oikeuttaan esittää työlainsäädäntöä ja osaa sosiaaliturvalainsäädännöstä muutettavaksi ilman että se on saanut luvan ay-liikkeeltä. 

Oletko sellaisen puolesta? 

Juho Romakkaniemi

Juho Romakkaniemi

Toimitusjohtaja

+358 40 050 5269