Oikeusministeriö on pyytänyt 29.3.2021 Keskuskauppakamarilta lausuntoa työryhmän mietinnöstä positiivista luottotietorekisteriä koskevaksi lainsäädännöksi. Sääntelyhanke on yksi hallitusohjelmaan kirjatuista ylivelkaantumisen torjuntaan tähtäävistä toimista. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi – sivuston kautta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.
Positiivisen luottotietorekisterin tavoitteena on pyrkiä torjumaan ylivelkaantumista luomalla parempi tietopohja sekä yksittäisiin luotonantotilanteisiin että rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan. Lisäksi tavoitteena on se, että kansalaiset saavat kootusti yhdestä paikasta ajantasaisen tiedon omista luotoistaan, mikä voi edistää kotitalouksien tietoisuutta omasta taloudellisesta tilanteestaan. Positiiviseen luottotietorekisteriin kerättäisiin tietoja luonnollisten henkilöiden luotoista ja tuloista. Rekisterin rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. Rekisteri voidaan esityksen mukaan ottaa käyttöön 1.4.2024.
Keskuskauppakamari pitää positiivisen luottotietorekisterin luomista tärkeänä ja erittäin kannatettavana. Rekisteri on yksi odotettu apukeino ylivelkaantumisen torjumisessa. Rekisteri helpottaisi luottokelpoisuuden arviointia antamalla entistä kattavamman kuvan lainanottajan kokonaistilanteesta ja näin ollen auttaisi estämään holtitonta ylivelkaantumista. Tietojen saaminen rekisteristä olisi luotonantajalle maksullista. Tältä osin on kiinnitettävä erityisesti huomiota omakustannusperiaatteen toteutumiseen.
Rekisteröidyille esitetään maksutonta mahdollisuutta katsella rekisteristä omia luottotilannetietojaan. Tämä voisi kannustaa parempaan oman taloudellisen tilanteen seurantaan ja toimia myös ylivelkaantumista hillitsevänä tekijänä. Jatkoa ajatellen voisi olla perusteltua sallia kuluttajalle omien tietojensa käyttö tulosteina myös muissa tilanteissa, joissa hänen pitää osoittaa maksukykyään. Kuluttajan kannalta tärkeää ovat järjestelmän helppokäyttöisyys sekä tietoturvallisuus.
Keskuskauppakamari pitää perusteltuna myös sitä, että rekisteriin kirjattaisiin tiedot yli 45 päivää kestäneistä maksuviiveistä. Pitkät maksuviiveet antavat usein signaalia heikentyneestä maksukyvystä tai taloudenhallinnan haasteista ja ovat tärkeä osa luottokelpoisuuden arvioinnissa.
Jatkokehittämistarpeiden osalta Keskuskauppakamari toteaa, että rekisterin tietosisältöä olisi tärkeää laajentaa koskemaan huoneistotietojärjestelmään sisältyviä taloyhtiölainaosuustietoja heti, kun se on huoneistotietojärjestelmän kehitystyön kannalta mahdollista. Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien kokonaisvelkaantumisessa voi olla merkittävä.