Hallituksen esittämä noin 350 miljoonan euron lisärahoitus koulutukseen ensi vuodelle on erittäin tervetullut muutos pitkän kuivan kauden jälkeen. Koulutusleikkauksia ei jatkettu, mutta panostusten mittaluokka on vielä kaukana aidosta koulutuksen kunnianpalautuksesta. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi voidaan turvata ainoastaan panostamalla koulutukseen ja korkeaan osaamiseen.
”Suunta on oikea, mutta aika paljon jää vielä uupumaan ennen vaaleja puhutusta koulutusmiljardista”, muistuttaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Suomen osaamistason nostaminen vaatii panostuksia perustaitoihin. Siksi hallituksen päättämät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet tulevat tarpeeseen. Jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuuden menestymisen edellytykset rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
PISA-tutkimus ja monet muut vastaavat tutkimukset ovat jo pidempään näyttäneet Suomen kannalta alavireisiltä. Sijoitukset vertailumaihin nähden ovat pudonneet ja ongelmat luku- sekä laskutaidossa lisääntyneet. Nämä ongelmat vaativat pysyvää korjausliikettä, ei väliaikaisia toimenpiteitä.
”Laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet suuntaavat panostuksia juuri perustaitojen parantamiseen ja yhdenvertaisen mahdollisuuksien turvaamiseen. Suurin ongelma on siinä, että nämä panostukset ovat määräaikaisia kolmelle vuodelle, vaikka tarve ei varmasti lopu siihen”, toteaa Valtonen.
Hallituksen julkaisemissa työllisyystoimissa on listattu yhtenä keinona työryhmän asettaminen oppisopimusjärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita. Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen mukaan oppisopimuskoulutuksessa on noin 50 000 opiskelijaa. Heistä vain hieman yli kolme prosenttia on alle 20-vuotiaita ja noin 30 prosenttia alle 30-vuotiaita.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon kehitettävää, jotta se olisi yritysten kannalta houkutteleva ja toimisi myös nuorten koulutusmuotona. Keskuskauppakamari voi tarjota hallitukselle konkreettisia keinoja, jotka varmasti toteuttavat hallituksen asettaman tavoitteen oppisopimusjärjestelmän kehittämisestä”, iloitsee Valtonen.
Tällä hetkellä oppisopimus on liian kallis ja kankea monelle yritykselle ja toimialalle. Oppisopimuskoulutuksessa pitäisi ottaa käyttöön palkkaporrastus ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Lähtöpalkka voisi olla 30-50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Opintojen edetessä myös palkka nousisi saavuttaen valmistumisvaiheessa vähintään työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan. On selvää, että ammattitaidottoman opiskelijan taidot ja tuottavuus eivät opintojen alkuvaiheessa vastaa ammattilaisen taitoja.
”Palkkaporrastukselle oppisopimuksesta tulisi houkuttelevampi väline myös nuorten ilman ammattitaitoa olevien kouluttamiseen. Olisi järkevää, että yritykselle oppisopimuksesta koituvat kustannukset olisivat linjassa siitä saadun tuottavuushyödyn kanssa”, selventää Valtonen.