Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Määrä on huolestuttava, sillä suurin pula yrityksillä on kauppakamarikyselyn mukaan juuri ammatillisista osaajista. Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritykset pitävät yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutussisältöjen kehittämistä työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista.
Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. 31 prosenttia heistä arvioi osaamisen vastaavan työelämän tarpeita huonosti ja 8 prosenttia erittäin huonosti. 21 prosenttia vastaajista kertoo osaamisen vastaavan työelämän tarpeita hyvin tai erittäin hyvin.
Kyselyssä kysymykseen saivat vastata ne yritykset, jotka olivat kertoneet tarvitsevansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita osaajia. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola pitää osaamiseen tyytymättömien yritysten määrää huolestuttavana.
”Kyselyidemme mukaan yrityksillä on suurin pula ammatillisen koulutuksen suorittaneista osaajista. Yhtälö ei toimi, jos yritysten työvoiman tarpeeseen ei kyetä vastaamaan korkealla ja ajantasaisella osaamisella. Ammatillisen osaamisen heikkeneminen rajoittaa suomalaisten yritysten kasvua ja heikentää niiden mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa”, sanoo Sipola.
Ylisääntelystä jatkuvaan vuoropuheluun
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritysten vastauksissa nousi esiin kolme keinoa. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä piti jonkin verran tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä 92 prosenttia yrityksistä, koulutuksen sisältöjen kehittämistä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita 90 prosenttia yrityksistä ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista 80 prosenttia yrityksistä.
Keskuskauppakamarin mukaan koulutuksenjärjestäjien pitää voida reagoida itsenäisesti osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muuttamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia.
”Tärkeimpiä keinoja ammatillisen osaamisen ja työelämän tarpeiden välisen kuilun kaventamiseksi on keventää koulutusvastuiden ja koulutusmäärien sääntelyä, jotta ammatillisen koulutusjärjestelmän reagointikykyä ja -nopeutta voidaan parantaa. Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja ammatillisten toimijoiden välillä, jotta koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeita”, Sipola sanoo.
67 prosenttia yrityksistä kertoi tuntevansa alueensa ammatilliset oppilaitokset ja niiden koulutustarjonnan joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain yhdeksän prosenttia arvioi tuntevansa ne huonosti tai erittäin huonosti. 42 prosenttia vastasi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen yhteistyöhön.
Kyselyn mukaan koulutuksen saaneiden osaajien tarve kohdentuu erityisesti muutamalle alalle. Tekniikan aloille (74%), kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloille (73%), tietojenkäsittely ja tietoliikennealoille (65%) sekä palvelualoille.
Sipola muistuttaa, että yrityksille suunnatussa kyselyssä ei näy sote-alojen pahentunut työvoimapula.
”Myös sosiaali- ja terveysala kärsii pahentuneesta työvoimapulasta. Kauppakamarien jäsenrakenteen takia tämä ala on aliedustettuina vastaajajoukossa, eikä nouse esiin tässä kyselyssä”, Sipola sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 6.-11.9.2023 ja siihen vastasi 1154 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
