Kauppakamarien kyselyn mukaan 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 59 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. “Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet,” toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Pula osaavasta työvoimasta rajoittaa edelleen yritysten liiketoiminnan kasvua, vaikka suhdannetilanteen heikkeneminen onkin hieman helpottanut osaajapulaa vuoden takaisesta, selviää kauppakamarien kyselystä. Kun vuosi sitten 59 prosenttia yrityksistä ilmoitti kärsivänsä osaajapulasta, tänä vuonna osaajapulasta ilmoitti kärsivänsä 45 prosenttia yrityksistä.
Vastanneista yrityksistä 59 prosenttia kertoi osaajapulan rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 66 prosenttia.
”Nykyinen suhdannetilanne varmasti vaikuttaa yritysten tarpeisiin. Todennäköisesti kuitenkin pohjakosketus on jo takanapäin, ja kysyntä osaajista kiihtyy. Neljä kymmenestä yrityksestä ennakoi rekrytointitarpeiden kasvavan jo tulevan puolen vuoden aikana ja jo kaksi kolmesta 2-3 vuoden aikajänteellä”, Pulkkinen sanoo.
Tässä suhteessa tilanne on hyvin samanlainen kuin vuosi sitten. Viime vuonna lähivuosille kasvua rekrytointeihin ennakoi 67,5 prosenttia, nyt 65,4 prosenttia vastaajista.
”Nyt on todella kriittistä varmistaa, että osaajapulasta ei muodostu tulevan talouskasvun pullonkaulaa. Yritykset raportoivat tälläkin hetkellä, että osaajapulan takia investointeja ei uskalleta tehdä, nopeisiin asiakastarpeisiin ei pystytä vastaamaan ja esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet jäävät yrityksessä hyödyntämättä”, sanoo Pulkkinen.
Eniten pulaa ammattiosaajista
Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että suurin pula on ammattiosaajista. Noin 30 prosentissa yrityksistä on pulaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ja 20 prosenttia vastasi, että suurin pula on yliopistokoulutetuista.
”Vastausten perusteella yritysten huolet kohdistuvat erityisesti nuorten ammattiosaamiseen ja työelämävalmiuksiin, ja huoli on ennen kaikkea osaamisen laadusta”, toteaa Pulkkinen.
Karkeasti tuloksia voi kuvata siten, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan asiansa osaavia ja työhön sitoutuneita ammattilaisia niin tuotannon töihin, asiakaspalveluun kuin työmaille, kun taas suuryrityksissä painottuu vahvemmin pula korkeakoulutetuista asiantuntijoista ja erikoistuneista huippuosaajista.
“Yritysten vastausten perusteella syntyy selvä viesti päättäjille siitä, ettei koulutustason nostamista Suomessa ole varaa tehdä ammattiosaamisen kustannuksella. Osaamistasoa tulee vahvistaa kautta linjan niin korkeakoulutukseen panostamalla kuin perustaitoja ja –osaamista vahvistamalla”, Pulkkinen sanoo.
Yritysten mielestä paras lääke osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen
Yritykset näkevät tärkeimpänä lääkkeenä osaajapulaan koulutuksen sisältöjen kehittämisen työelämän tarpeisiin. Sitä piti tärkeänä 86 prosenttia vastanneista.
Yrityksistä kolmannes ei koe, että alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen vastaisi yrityksen tarpeisiin, mutta samansuuruinen joukko on myös osaamiseen tyytyväisiä.
”Yritysten arjessa tämä näkyy siten, että uuden työntekijän perehdyttämiseen pitää käyttää aiempaa enemmän resursseja. Aloitetaan ihan sen opettamisesta, että klo 8 ollaan tehtaalla tai työmaalla paikalla, kännykkä jätetään kaappiin ja ohjeet kuunnellaan. Yritykset myös toivoisivat, että ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa tai työelämään siirtymistä nuorilla olisi alan peruskäsitteet ja tyypillisimmät työtehtävät ainakin teoriatasolla hallussa. Tämä edellyttäisi yritysten mielestä koulutukselta tiukempaa struktuuria ja vaatimustason nostamista. Nuoret kyllä kykenevät oppimaan”, Pulkkinen sanoo.
Yrityksistä valtaosa on myös ryhtynyt itse toimiin riittävän osaamisen varmistamiseksi. Reilu puolet on nostanut palkkoja tai työsuhteen etuja kilpailukykyisemmiksi ja lähes kaksi kolmannesta laittanut lisäpanostuksia henkilöstön koulutukseen ja perehdyttämiseen.
”Yritykset tekevät kyllä osansa ja voitavansa, mutta nyt katse pitäisi kääntää peruskouluun ja nuorten ammatilliseen koulutukseen. Yhtäkään nuorta ei saisi päästää luistelemaan koulutuspolun läpi suoraan kortistoon – se ei ole nuoren itsensä eikä yhteiskunnan etu”, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
