Kauppamerenkulun alusten maasähkön käyttöä satamissa pitää edistää soveltamalla maasähköön alempaa teollisuuden verokantaa. Verokannan muutos soveltuisi hyvin toteutettavaksi hallituksen puoliväliriihessä merenkulun kustannuksia alentavana ja vientiteollisuuden kilpailukykyä lisäävänä toimena.
Satamakäynnin aikana alukset käyttävät sähköä muun muassa lämmitykseen, valaistukseen, muiden aluksen sähköisten järjestelmien ylläpitämiseen sekä purku- ja lastausoperaatioihin. Sähköä tuotetaan aluksissa useimmiten polttoöljyä käyttävillä apukoneilla tai generaattoreilla.
”Satamien maasähköjärjestelmät, jolla alus kytketään sataman sähköverkkoon, vähentävät huomattavasti meriliikenteen polttoöljyn kulutusta ja päästöjä. Maasähkön käytön on arvioitu vähentävän alusten satamakäynnin päästöjä 50–80 prosentilla”, sanoo Suomen Satamien toimitusjohtaja Piia Karjalainen.
Keskuskauppakamarin johtavan liikenneasiantuntijan Hanna Kalenojan mukaan energiaverodirektiivin säännösten nojalla satamien maasähköön voidaan soveltaa alennettua verokantaa.
”Aluksilla käytettävät polttoaineet ovat kansainvälisessä liikenteessä verottomia, joten sähkön tuottaminen apukoneilla on usein maasähköä edullisempaa. Veronalennuksen tavoitteena on luoda taloudellinen kannuste maasähkön käyttöön päästöjen vähentämiseksi. Alennetun verokannan ovat jo ottaneet käyttöön muun muassa Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat Italia, Ranska ja Espanja”, Kalenoja sanoo.
Suomen satamissa aluksille toimitetun maasähkön kulutuksen arvioidaan vuonna 2024 olleen noin 13 GWh. Kulutuksen on arvioitu kasvavan vuonna 2026 noin 25 GWh:iin ja vuonna 2030 noin 130 GWh:iin. Alennetun verokannan on ennakoitu lisäävän maasähkön kysyntää, sillä edullisempi sähkön hinta nopeuttaa maasähköinvestointeja ja lisää maasähkön käytön kustannustehokkuutta. Edullisempi maasähkön hinta lisää lisäksi alusten akuston latausta satamissa. Nykyinen verotaso on sähkön yleinen valmistevero, joka on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Muutoksen jälkeen vero olisi 0,05 senttiä kilowattitunnilta.
Alennettu verokanta vähentäisi sähkön valmisteverotuloja arvion mukaan noin 0,54 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 2,80 miljoonalla eurolla vuonna 2030, joten muutoksen vaikutukset valmisteverotuloihin ovat maltilliset.
”Kasvava maasähkön käyttö alemmallakin verokannalla tuo tulevaisuudessa verotuloja enemmän kuin tilanne, jossa satamakäynnin aikainen sähkö tuotetaan verottomalla polttoöljyllä”, Kalenoja sanoo.
Maasähkön hyödyntämistä ovat hidastaneet sähkönsyöttöjärjestelmien edellyttämät mittavat investointitarpeet satamissa ja aluksissa. Tulevina vuosina EU-lainsäädäntö edellyttää suurimmilta satamilta maasähköinvestointeja. Maasähkön alempi verokanta kannustaisi aluksia siirtymään satamassa maasähkön käyttöön, jolloin maasähköinvestoinnit nopeutuisivat.
”Koska alusten valmius hyödyntää satamien maasähköä on nykyisessä aluskannassa vielä pientä, satamaorganisaatioiden ei ollut aina kannattavaa investoida maasähkön syöttöjärjestelmiin. Maasähkön alempi verokanta lisäisi sähkön kustannuskilpailukykyä fossiiliseen polttoöljyn käyttöön nähden”, Piia Karjalainen sanoo.
Maasähkön yleistyminen vähentäisi satamapäästöjä (CO2-ekv.) vuonna 2026 noin 8 000 tonnilla ja vuonna 2030 noin 40 000 tonnilla. Alennetun verokannan päästövähenemää nopeuttavaksi vaikutukseksi on arvioitu edellisen lisäksi vuonna 2026 noin 1 600 tonnia ja vuonna 2030 noin 17 000 tonnia.
”Hiilidioksidipäästöjen lisäksi maasähkön käyttö vähentää merkittävästi paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavien typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrää”, Kalenoja sanoo.
Hanna Kalenoja, johtava liikenneasiantuntija, Keskuskauppakamari, p. 050 5344 750, hanna.kalenoja@chamber.fi
Piia Karjalainen, toimitusjohtaja, Suomen Satamat ry, p. 050 435 5604, piia.karjalainen@suomensatamat.fi
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750