Ravintola-alan 70.000 työntekijästä lähes kaikki ovat lomautettuna. Ravintoloita ei pidä avata sellaisella sääntelyllä, joilla ne eivät ole kannattavia. Muuten vaarana on menettää nämä työpaikat. Liian yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan harkinnanvaraa on jätettävä myös vastuullisille yrityksille ja asiakkaille. Anniskelua tulee voida jatkaa aluksi klo 23 asti ja ravintolaa pitää auki 24 saakka.
Hallitus päättää ravintoloiden avaamiseen liittyvästä sääntelystä tänään tiistaina.
Asiakaspaikkojen rajoittaminen on hyvä tapa taata ravintoloiden turvallinen avaaminen. Joissakin kaavailuissa esitetty 50 prosentin täyttöaste on kuitenkin liian kaavamainen ja tiukka ottamaan huomioon hyvin erilaiset tilanteet ravintoloissa. Keskuskauppakamarin mukaan toimiva sääntelyraami voisi olla, että yksittäisen ravintolan täyttöasteelle asetettaisiin aluksi enintään 75 prosentin rajoitus asiakaspaikkoihin normaaliin verrattuna.
”Myöskään metrimääräisiä sääntöjä esimerkiksi pöytien etäisyyksistä ei pidä kirjata asetuksiin. Riittää, että yrittäjiä ohjeistetaan selkeän sanallisesti riittävien etäisyyksien ja muiden keinojen käyttämisestä asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Ravintoloille on jätettävä riittävä mahdollisuus huolehtia asiakkaidensa ja työntekijöidensä turvallisuudesta ravintolan olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Lisäksi Keskuskauppakamari vaatii anniskelun mahdollistamista klo 23 asti.
”Anniskelun lopettaminen liian aikaisella kellonlyömällä ei paranna asiakkaiden turvallisuutta. Miksi illallisravintola olisi asiakkaalle turvallinen klo 21, mutta tartunnan riski olisi suurempi klo 23? Vaikka on ymmärrettävää, että yökerhoja ei haluta avata ensimmäisessä aallossa, on muistettava, että turvallisuuteen vaikuttavat muut tekijät kuin kellonaika”, sanoo Sipola.
Keskuskauppakamarin mukaan ravintoloiden avaamiseen liittyvä sääntely ei voi olla niin tiukkaa, että se tekee ravintoloiden avaamisesta kannattamatonta.
”Asiakkaiden ja työntekijöiden terveys on tietenkin ensisijaisen tärkeää. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä sallia ravintoloiden avaamista, jos avaamiseen liittyvät säännöt eivät mahdollista kannattavan liiketoiminnan käynnistämistä. Esimerkiksi ilallisravintoloiden kannattavuuteen anniskelun kellonajoilla on merkitystä”, Sipola toteaa.
Keskuskauppakamarin mukaan ei ole syytä epäillä, etteikö jokainen ravintola kantaisi vastuuta asiakkaidensa ja työntekijöidensä turvallisuudesta. On yritysten etu, että asiakkaiden luottamus ravintoloissa ja kahviloissa asiointiin palautuu mahdollisimman pian normaalille tasolle.
Kaikkea vastuuta ei myöskään voida sysätä ravintoloiden harteille, sillä vastuunsa on myös asiakkailla.
”Asiakkaiden ei tule asioida ravintoloissa sairaana. Asiakkaiden on myös noudatettava kunkin ravintolan ohjeistusta ja huolehdittava omasta hygieniastaan”, Sipola sanoo.
Koronavirusepidemia on ajanut ravintola-alan ahdinkoon, kun alan yritysten myynti on loppunut lähes kokonaan. Hallituksen päätös sulkea ravintolat määräajaksi on erittäin poikkeuksellinen toimenpide, jonka suuria haittavaikutuksia on Keskuskauppakamarin mukaan kompensoitava alan yrityksille.
Keskuskauppakamari on esittänyt, että ravintolapalveluiden sekä anniskelun arvonlisäveroprosentti laskettaisiin väliaikaisesti 10 prosenttiin, kun taloutta ryhdytään kesällä elvyttämään. Ravintolapalveluiden nykyinen alv-kanta on 14 prosenttia ja anniskelun 24 prosenttia.
”Yksityinen kulutus tarvitsee akuutin kriisin helpottaessa sysäyksen. Ravintolapalveluiden ja anniskelun alv:n väliaikainen alentaminen tukisi ravintola-alan työllisyyttä ja elvyttäisi taloutta”, sanoo Sipola.
