Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan komissio on lunastamassa lupauksiaan yritysten sääntelyn ja raportointivelvoitteiden keventämisestä. Se toisi tarvittavaa helpotusta yritysten byrokratiatulvaan. Keskuskauppakamarin mielestä komission esitykset ovat pääosin kannatettavia.
”Helmikuun lopussa julkaistu vastuullisuussääntelyyn keskittyvä komission purkupaketti keventäisi yritysten raportointivelvoitteita merkittävästi, rajoittaisi raportointivelvoitteiden valumista pienemmille yrityksille sekä palauttaisi fokusta raportoinnista takaisin vastuullisuustavoitteiden tosiasialliseen toteuttamiseen”, arvioi Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
EU-maiden valtiovarainministerit käsittelevät EU-sääntelyn yksinkertaistamista Brysselissä tiistaina. Suomen kanta komission esityksiin on valmisteilla.
Keskuskauppakamarin mukaan komission esitykset ovat päälinjoiltaan kannatettavia.
”Kestävyysraportointiin liittyvät ehdotukset olivat pitkälti odotettuja. Kestävyysraportointisääntely vaatii nykymuodossa yrityksiä analysoimaan yli tuhat datapistettä. Varovaisuus uuden sääntelyn soveltamisessa on johtanut siihen, ettei aina ole uskallettu keskittyä olennaiseen. On pelkästään järkevää, että raportointivaatimusten laajuutta kevennetään ja vaatimuksia selkeytetään”, Kajala sanoo.
Yritysvastuudirektiiviin ehdotetut muutokset sen sijaan vaativat Keskuskauppakamarin mukaan vielä huolellista tarkastelua. Riskinä on, että vaatimusten keventäminen pienentää vastuullisuuteen jo panostaneiden suomalaisyritysten kilpailuetua ja jarruttavat yritysten vastuullisuustyötä.”
”Ei tietenkään ole optimaalista, että juuri annettua sääntelyä avataan. Yritysten oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin hyvä, että arvoketjuun liittyviä vastuita ja velvoitteita pyritään selkeyttämään. On kuitenkin vielä tärkeää varmistua, että direktiivin keskeisiä tavoitteita ei vesitetä ja ehdotukset ovat linjassa kansainvälisten normistojen sekä toimialakohtaisen vastuullisuussääntelyn kanssa”, Kajala sanoo.
Komission ehdotuksilla pyritään myös vähentämään laajojen raportointivelvoitteiden valumista arvoketjun pienimpiin toimijoihin.
”Kestävyystavoitteet voivat kääntyvät itseään vastaan, jos raportointivelvoitteet koetaan liian suuriksi ja työläiksi. Varsinkin pienemmissä yrityksissä raportointivaatimusten täyttäminen vaatii paljon ulkopuolisten konsulttien panosta. Yritysten panostukset on säilytettävä itse vastuullisuustyössä tarpeettoman raportoinnin sijaan ja vaikuttavuuden pitää olla keskiössä”, Kajala sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan hyvä esimerkki sääntelyn järkevöittämisestä on hiilirajamekanismin kriteereiden ja rajojen muuttaminen.
”90 prosenttia yrityksistä, joita velvoite raportoida ja maksaa tuonnin päästöistä olisi nykylain mukaan koskenut, jää uudessa ehdotuksessa sen ulkopuolelle. Tuonnin päästöistä 99 prosenttia säilyy kuitenkin velvoitteiden piirissä. Eli velvoitteet raportoida ja maksaa tuonnin päästöistä on uusilla kriteereillä onnistuttu kohdentamaan niihin yrityksiin, jotka myös vastaavat päästöistä”, sanoo Kajala.
