Keskuskauppakamari: Suomi kakkossijalla PISA-tutkimuksessa – ”Nuorten talousosaamisen kehittämiselle on edelleen kova tarve”

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Suomi menestyi PISA-tutkimuksen talousosaamisessa loistavasti. Tekemistä kuitenkin riittää, sillä suomalaisten kotitalouksien talousongelmat, maksuhäiriöt ja velkaantuneisuus ovat kasvaneet nopeasti viime vuosien aikana. Keskuskauppakamari moittii päätöstä jäädä pois seuraavan PISA-tutkimuksen talousosaamisen arvioinnista. Talousosaaminen on jokaiselle nuorelle erittäin tärkeä taito, jonka kehittymistä on syytä tukea ja seurata säännöllisesti.

Suomi osallistui vuoden 2018 PISA-tutkimuksen yhteydessä ensimmäisen kerran talousosaamista arvioivaan valinnaiseen osioon ja sijoittui heti jaetulle toiselle sijalle Kanadan kanssa. Keskuskauppakamarin mielestä seuraavassa arvioinnissa on tavoiteltava ykköspaikkaa. Nyt tehdyssä arvioinnissa on tunnistettu suomalaisten nuorten talousosaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden perusteella on mahdollista tukea nuorten talousosaamisen kehittymistä.

”Nuorten talousosaamisen kehittämiselle on edelleen kova tarve. Suomalaiset ylivelkaantuvat ja kansalaisten oman talouden hallinnassa on isoja puutteita. Jos mitään ei tehdä, jakautuu kansa vähitellen kahteen kastiin sosioekonomisen aseman mukaan”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Valtonen muistuttaa, että jos nuorten lukutaitoa ja matematiikan osaamista ei oteta huomioon, ovat arvioinnin mukaan kaksi eniten talousosaamiseen vaikuttavaa tekijää koulusta saatu tieto taloustermeistä ja sosioekonominen asema. Alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden talousosaaminen oli heikkoa ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vuorostaan taas vahvaa. Arvioinnin mukaan koulussa kohdatuilla talousosaamiseen liittyvillä tehtävillä oli Suomessa vertailumaiden voimakkain yhteys talousosaamiseen.

”Kouluopetuksella on Suomessa selvästi OECD-maiden keskiarvoa suurempi vaikutus nuorten talousosaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että opetuksella myös voidaan entisestään parantaa nuorten talousosaamista. Opetussuunnitelmien kehittäminen ja talousosaamisen onnistunut integrointi eri oppiaineisiin on tässä avainasemassa”, painottaa Valtonen.

Arvioinnin mukaan lukutaito ja matematiikan osaaminen olivat tiiviisti kytkeytyneet talousosaamiseen. Tämä herättää huolen siitä, mihin suomalaisten nuorten talousosaaminen on kehittymässä. PISA-tulosten mukaan pistemäärissä mitattu matematiikan osaaminen on laskenut neljässä edellisessä arvioinnissa. Keskuskauppakamari on jo aiemmin vaatinut toimenpiteitä lasten ja nuorten perusosaamisen vahvistamiseen.

Suomi on päättänyt jäädä pois seuraavan PISA-tutkimuksen talousosaamista arvioivasta osiosta. Päätöstä perustellaan muun muassa kustannuksilla ja erilaisten tutkimusten tarpeella. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan kerran suomalaisten nuorten talousosaamista mitataan vasta vuoden 2027 PISA-tutkimuksen yhteydessä. Talousosaamisen kehittymisen seurannan kannalta tämä on auttamatta liian pitkä väli.

”Päätös tuntuu eriskummalliselta. Arviointien väli kasvaa aivan liian pitkäksi, jonka seurauksena meillä ei ole luotettavaa tietoa talousosaamisen kehittymisestä. Jos päätöstä ei peruta, pitää löytää toinen tapa seurata suomalaisten nuorten talousosaamisen kehittymistä”, Valtonen sanoo.

Kategoriat:Osaaminen, Mikko Valtonen