Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on 33 prosenttia. Kuudessa pörssiyhtiössä kymmenestä hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Jotta tasapuolinen sukupuolijakauma täyttyisi kaikissa pörssiyhtiöissä, pörssiyhtiöiden hallituksiin tarvittaisiin yhteensä noin 60 naista lisää. First North -yhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä on 25 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.
Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä laski yhdellä prosenttiyksiköllä 36 prosenttiin. Keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus säilyi edellisvuoden ennätystasolla 33 prosentissa ja pienissä pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin. Naisten osuus uusista hallitusnimityksistä oli 42 prosenttia.
”Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuuden muutos oli tosiasiallisesti vain parin prosenttiyksikön kymmenyksen luokkaa, mutta luku pyöristyi tällä kertaa alaspäin. Tämän vuoden tilastoista nousi erityisen positiivisena esiin pienissä pörssiyhtiöissä tapahtunut kehitys. Kolmen viimeisen vuoden aikana naisten osuus hallitusten jäsenistä on kasvanut peräti kuusi prosenttiyksikköä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Kaikkia pörssiyhtiöitä koskevaan hallinnointikoodiin on ehdotettu muutosta, jonka mukaan naisten ja miesten tulisi olla hallituksessa tasapuolisesti edustettuna. Sama vaatimus on ehdotettu suurimpien pörssiyhtiöiden osalta kirjattavaksi myös lakiin osana kiintiödirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Tasapuolinen sukupuolijakauma olisi saavutettava kesään 2026 mennessä. Tasapuolisen sukupuolijakauman toteutuminen edellyttää noin 60 uutta naista pörssiyhtiöiden hallituksiin.
”Aikaa on käytännössä jäljellä kaksi varsinaista yhtiökokousta. Suurella osalla yhtiöistä tasapuolisen sukupuolijakauman täyttyminen on kiinni yhdestä henkilöstä. Siinä mielessä tasapuolisen sukupuolijakauman saavuttaminen näyttää täysin mahdolliselta. Hallituksen kokoonpanoon vaikuttaakin kuitenkin aina moni muukin asia kuin jäsenen sukupuoli. Jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten täytyy täydentää toisiaan, ja sopivan ehdokkaan etsimiseen kuluu välillä aikaa”, sanoo Kajala.
Hallituskokoonpanon valmistelutapa ja kokoonpanoa valmistelevan toimielimen sukupuolijakauma vaikuttavat hallituksen kokoonpanoon. Naisten keskimääräinen osuus hallituksissa on selvästi suurin silloin, kun osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa tai hallituksen nimitysvaliokunnassa on vähintään yksi nainen.
”Tulevassa hallinnointikoodissa painotetaan nimitysten valmisteluprosessin systemaattisuutta. Hyviin valmistelukäytäntöihin kuuluu yleensä se, että hallituksen jäsenten osaamistarpeetmääritellään etukäteen, ehdokkaita kartoitetaan riittävän laajasti ja eri ehdokkaiden taustoja, osaamista ja ansioita arvioidaan asianmukaisesti ja huolellisesti”, sanoo Kajala.
Erot valiokuntien sukupuolijakaumissa edelleen merkittävät
Valtaosa pörssiyhtiöiden hallituksista on perustanut keskuudestaan yhden tai useamman erillisen valiokunnan, kuten tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan tai nimitysvaliokunnan. Valiokuntien jäsenistä naisten osuus on 33 prosenttia. Naisten osuus valiokunnissa vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Tarkastusvaliokunnissa naisten osuus on 43 prosenttia. Palkitsemisvaliokunnissa naisten osuus on 29 prosenttia.
Hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on sen sijaan edelleen pieni. Naisia on hallitusten nimitysvaliokuntien jäsenistä 21 prosenttia ja osakkeenomistajien nimitystoimikuntien jäsenistä vain 12 prosenttia. Valiokuntien puheenjohtajien sukupuolijakauma on samansuuntainen.
Kajalan mukaan valiokuntapaikkojen jakaumaan vaikuttaa kunkin hallituksen jäsenen tausta ja kokemus.
”Naiset ovat vuodesta toiseen yliedustettuna tarkastusvaliokunnissa ja aliedustettuna nimitysvaliokunnissa. Vaikka tarkastusvaliokunnan merkitys onkin lainsäädännössä korostunut, valiokuntien sukupuolijakaumat heijastavat sitä tosiasiaa, että naispuolisten hallituksen jäsenten tausta on miehiä useammin tukitoimintojen johdosta eikä toimitusjohtajan tai liiketoimintajohdon tehtävistä”, sanoo Kajala.
Joka neljäs First North -yhtiön hallituksen jäsen on nainen
Keskuskauppakamari selvitti toista kertaa myös naisten osuutta First North -yhtiöiden hallituksissa. Naisten osuus First North -yhtiöiden hallitusten jäsenistä säilyi ennallaan 25 prosentissa. Yhteensä 19 First North -yhtiössä hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Sen sijaan yhdeksällä FirstNorth -yhtiöllä on pelkästään miehistä koostuva hallitus.
”First North -markkina on kevyemmin säännelty, eikä esimerkiksi hallinnointikoodia sovelleta niihin. First North -yhtiöt ovat usein kooltaan pörssiyhtiöitä pienempiä kasvuvaiheen yhtiöitä ja moni niistä on taustaltaan yrittäjävetoinen. Tämä näkyy myös First North -yhtiöiden hallinnointirakenteissa. Uskon, että hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen pörssiyhtiöissä tulee näkymään pienellä viiveellä myös First North -yhtiöiden puolella”, sanoo Kajala.
Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Syksyllä 2024 käynnistyvän kymmenennen mentorointiohjelman myötä ohjelmien yhteenlaskettu osallistujamäärä ylittää jo 400 naisjohtajaa.
