Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi keväällä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti pitää lukemaa ennakoitua parempana. Talouden kuntohuippu ajoittui keväälle, jolloin yksityinen kulutus pomppasi koronaa edeltävän tason yläpuolelle. Nyt Ukrainan sodan epäsuorat vaikutukset iskevät kuitenkin kotitalouksiin ostovoiman hiipumisena ja kulutuksen kasvu törmää inflaation muodostamaan seinään. Vaikka talouden näkymät ovat epävarmat, ne eivät ole varmuudella huonot. Pääekonomistin mukaan liiallista synkistelyä kannattaa siksi välttää, sillä huolipuhe saattaa muuttua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi.
Tilastokeskus julkaisi tänään ensimmäisen varsinaisen arvion kuluvan vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Suomen talous kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon oltiin 3,0 prosentin kasvussa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti pitää aamun lukemaa ennakoitua parempana. Pari viikkoa sitten Tilastokeskus oli arvioinut pikaennakossaan bruttokansantuotteen kasvaneen 0,6 prosenttia. Jo sitäkin lukemaa pidettiin ekonomistien joukossa yleisesti varsin hyvänä.
”Vuoden toinen neljännes sujui suhdannemielessä vielä hyvin Suomen taloudessa. Sodan alkamisen välitön vaikutus ei ollut niin suuri kuin monet pelkäsivät, sillä Venäjälle kohdistuvan viennin osuus on pienentynyt jo aikaisempina vuosina huomattavasti, eikä vastaa enää yleistä mielikuvaa. Sodan suuremmat vaikutukset tulevat pidemmän ajan kuluessa epäsuoria kanavia, kuten energian ja raaka-aineiden kallistumisena ja korkojen nousuna”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Talouden kasvumoottorina toimi keväällä yksityinen kulutus. Vuoden toisella neljänneksellä Suomen talous oli edelleen koronaan liittyvässä elpymisvaiheessa ja avautuminen tuki suhdannekehitystä sodan tuomista vastatuulitekijöistä huolimatta. Keväällä yksityinen kulutus pomppasi ensimmäistä kertaa tuntuvasti koronakriisin alkua edeltäneen tason yläpuolelle. Erityisesti palvelujen kulutus oli voimakkaassa kasvussa.
Liiallisessa synkistelyssä on riskinsä
”Jatkossa yksityisen kulutuksen kasvu törmää inflaation muodostamaan seinään ja kotitalouksien ostovoiman supistuminen hyydyttää nousun. Kevään kasvulukemat jäävät siten nyt meneillään olevan jakson suhdannehuipuksi. Todennäköisesti syksyllä bruttokansantuote kääntyy laskuun, mutta näillä näkymin edessä on vain lievä taantuma, ellei saada uusia merkittävästi huonompia uutisia”, Appelqvist sanoo.
Toimialoittainen kasvu oli keväällä varsin laaja-alaista ja valtaosa päätoimialoista oli selvästi viimevuotisen tasonsa yläpuolella arvonlisäyksen osalta. Ylivoimaisesti vahvinta kasvu oli majoitus- ja ravintolatoiminnan osalta, kun koronan jääminen taka-alalle siivitti paluuta normaaliin.
”Tulevaisuuden osalta näkymät ovat poikkeuksellisen sumeat. Epävarmuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, että kehitys olisi varmuudella huonoa. Suhdanne heikkenee, mutta toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon. Siksi liialliseen synkistelyyn liittyy myös oma riskinsä, koska huolipuhe saattaa muuttua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi”, sanoo Appelqvist.
