Suomalaisten pörssiyhtiöiden osingot ovat toipuneet finanssikriisin jälkeisestä notkahduksesta. Keskuskauppakamarin selvitys pörssiyhtiöiden osingoista kertoo, että keskimääräinen osinkotaso Suomessa on 4,3 prosenttia. Amerikkalaisten pörssiyhtiöiden osingot ovat keskimäärin kahden prosentin luokkaa. Vertailu amerikkalaisten yhtiöiden osinkoihin ei kuitenkaan kerro edes puolta voitonjaon tasosta.
USA:ssa osingonmaksua suurempia summia voitonjakoon käytetään yhtiöiden omien osakkeiden osto-ohjelmiin. Tällöin yhtiön ostamat osakkeet mitätöidään, mikä nostaa yhtiön pörssikurssia, kun yhtiön osakemäärä vähenee. Amerikkalaiset sijoittajat suosivat omien osakkeiden ostoa verosyistä. Myös lyhyen tähtäimen sijoittajan kannalta vaihtoehto on houkutteleva, kun osakkeiden arvonnousu realisoidaan nopealla myynnillä. Sen sijaan pitkän tähtäimen suomalainen sijoittaja yleensä arvostaa osinkotuloja.
Tarkastelemalla pelkästään osinkoja voisi vaikuttaa siltä, että suomalaiset yhtiöt jakavat voittojaan yli kaksinkertaisesti osakkeenomistajilleen verrattuna amerikkalaisiin yhtiöihin, joilla osinkotaso on keskimäärin kahden prosentin luokkaa. Kokonaiskuva on toinen. Amerikkalaisyhtiöt käyttävät enemmän rahaa omien osakkeiden osto-ohjelmiin kuin osinkoihin sikäläisten sijoittajien suosiessa osto-ohjelmia. Suomessakin jotkut yhtiöt käyttävät omien osakkeiden osto-ohjelmia voitonjakoon, mutta niiden osuus ei vastaa amerikkalaista tilannetta.
Presidentti Trumpin yritysveropaketti alentaa USA:n tähänastista erittäin korkeaa 35 prosentin yhteisöveroa 21 prosenttiin. Korkea yhteisövero on johtanut siihen, että amerikkalaiset suuryritykset eivät ole aina kotiuttaneet voittojaan USA:han. Tilanne on nyt verouudistuksen myötä muuttunut, ja voittoja kotiutetaan verotettavaksi uudella kohtuullisella yhteisöverolla. Kun lisäksi yhtiöiden tuloskunto on ollut erinomainen, amerikkalaisyhtiöt toteuttavat ennätyssuuria voitonjakoja tänä vuonna. SP 500 -yhtiöt käyttävät tänä vuonna voitonjakoon – siis osinkoihin ja takaisinostoihin – ennätykselliset biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Summasta reilusti enin osa, 800 miljardia, käytetään osakkeiden osto-ohjelmiin. Kun summan suhteuttaa SP 500 -yhtiöiden markkina-arvoon 23 biljoonaan dollariin, voitonjakotaso on 4,3 prosenttia, ei siis 2 prosenttia.
Tämä kertoo kaksi asiaa. Kansainväliset vertailut ovat haastavia, sillä niissä on useita tekijöitä. Toinen on se, että kilpailukykyinen yhteisöverotus on kansantalouden etu.