Pienten ja keskisuurten yritysten hallituksen jäsen on keskimäärin 53-vuotias ja naisten osuus pk-yritysten hallituksissa on 25 prosenttia, selviää Keskuskauppakamarin julkaisemasta selvityksestä.
Pk-yritysten hallitusten jäsenten keski-ikä on 53 vuotta, joka on yhden vuoden enemmän kuin vuonna 2019, jolloin Keskuskauppakamarin joka toinen vuosi julkaistava PK-hallitusbarometri viimeksi julkaistiin. Alhaisin keski-ikä on 10–49 sekä 50–249 henkeä työllistävissä yrityksissä, joissa keski-ikä on 52,2 vuotta. Korkein keski-ikä on suuremmissa yli 250 työntekijän yrityksissä, joissa keski-ikä on 55,1 vuotta. Hallituksen nuorin jäsen on keskimäärin 44-vuotias.
”Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 56-vuotiaita, eli pk-yrityksissä hallitusten jäsenet ovat hieman tätä nuorempia. Perhe- ja sukuomisteisissa yhtiöissä hallituksen nuorin jäsen on keskimäärin nuorempi kuin muissa yrityksissä, mikä viittaa siihen, että seuraava sukupolvi otetaan hyvissä ajoin mukaan yrityksen toimintaan”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
PK-yritysten hallituksen jäsenistä 25 prosenttia on naisia, joka on sama osuus kuin vuonna 2019. Osuus on hieman parempi kuin pienillä pörssiyhtiöillä, joiden hallituksissa naisia on 24 prosenttia. Yli 250 työntekijän yrityksissä osuus on 33 prosenttia, mutta esimerkiksi 10–49 työntekijän yrityksissä vain 20 prosenttia.
”Suurempien, yli 250 henkeä työllistävien, pk-yritysten hallituksissa naisia on jopa enemmän kuin pörssiyhtiöiden hallituksissa keskimäärin, vaikka pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenten valintaa ohjaa hallinnointikoodi”, sanoo Kajala.
Hallituksen jäsenten vaihtuvuus kasvaa yrityksen koon mukana. Selvityksen mukaan pienissä 1–9 työntekijän yrityksissä hallituksen jäsenen keskimääräinen palvelusaika on 11,9 vuotta, joka laskee tasaisesti yhtiön koon kasvaessa. Yli 250 työllistävissä yrityksissä keskimääräinen palvelusaika on 7,7 vuotta. Kaikenkokoisten pk-yritysten hallitusten jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 10,6 vuotta ja hallituksen uusimman jäsenen keskimäärin 5,9 vuotta.
”Pienemmissä yrityksissä, joissa hallituksen rooli on usein lähinnä muodollinen, myös vaihtuvuuden merkitys on pienempi. Suuremmissa pk-yrityksissä uusien ideoiden ja ajantasaisen osaamisen tuominen hallituksen käyttöön on tärkeämpää, ja vaihtuvuuskin on nopeampaa”, sanoo Kajala.
Keskuskauppakamarin Kajala katsoo, että hallituksen monimuotoisuus on yritykselle eduksi.
”Aktiivinen hallitus tuo yrityksen toimintaan lisäarvoa. Haluaisin kannustaa suomalaisia yrityksiä koosta ja alasta riippumatta valitsemaan hallitukseen jäseniä mahdollisimman monipuolisesti. Osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus yhtiön hallituksessa tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä sekä hyvää hallinnointia”, päättää Kajala.
Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometri 2021 -kyselyyn vastasi maaliskuussa 2021 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Selvitys on luettavissa täältä.
