Koronapandemia vaikutti merkittävästi pörssiyhtiöiden hallinnointiin. Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat vuonna 2020 aiempaa useammin ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin kasvoi. Noin 90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi yhtiökokousten järjestämistä helpottanutta väliaikaista lainsäädäntöä. Tänä vuonna nähtiin myös ensimmäinen pörssiyhtiön yhtiökokous, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä.
Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 17 kertaa, kun edellisvuonna kokouksia oli keskimäärin 15. Suurissa pörssiyhtiöissä kokousten määrä kasvoi peräti kolmanneksella. Hallituksen jäsenten osallistumisaste kokouksiin oli 98 prosenttia. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Keskuskauppakamarin corporate governance -selvityksestä.
”Kesällä julkaistu PK-hallitusbarometrimme osoitti, että PK-yritysten hallitustyöskentelyssä oli koronapandemian johdosta otettu digiloikka. Sama vaikuttaisi tapahtuneen myös pörssiyhtiöissä. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuvat myös varsin ahkerasti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -yhtiöiden hallitukset kokoontuivat viime vuonna keskimäärin 9,4 kertaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Digiloikka myös yhtiökokouksissa
90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamia helpotuksia yhtiökokouksen järjestämiseen. Valtaosa näistä edellytti, että osakkeenomistajat äänestivät päätösehdotuksista ennakkoon. Seitsemän yhtiötä edellytti, että osakkeenomistajat valtuuttavat asiamiehen äänestämään puolestaan. Yksi pieni pörssiyhtiö tarjosi yhtiökokoukseensa etäosallistumismahdollisuuden, jossa osakkeenomistajilla oli mahdollisuus äänestää myös kokouksen aikana.
Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista yhtiökokouksista verkkolähetyksen välityksellä. Osa kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä.
Kun fyysiset kokoukset jäivät monella pörssiyhtiöllä väliin jo toista vuotta peräkkäin, yhtiökokousten yhteydessä nähtiin uudenlaisia avauksia sijoittajaviestinnän ja sijoittajasuhteiden hoidon suhteen. Vuorovaikutteisuutta osakkeenomistajien kanssa haettiin joissakin yhtiöissä tarjoamalla mahdollisuus esittää kysymyksiä yhtiön johdolle verkkolähetyksen chat-toiminnon kautta tai kokouksen ulkopuolella järjestetyllä virtuaalisella tilaisuudella, jossa yhtiön johto vastasi osakkeenomistajien kysymyksiin.
”Etäyhtiökokousten järjestelyt ehtivät kehittyä paljon jo yhden vuoden aikana. On hienoa, että yksi pörssiyhtiö tarjosi jo reaaliaikaisen etä-äänestysmahdollisuuden. Kun koronatilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että väliaikaista lainsäädäntöä joudutaan soveltamaan myös ensi kevään yhtiökokouksissa, on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon reaaliaikainen etä-äänestäminen ja muu vuorovaikutteisuus osakkeenomistajien kanssa lisääntyy silloin”, sanoo Kajala.
Kaksi pörssiyhtiötä maksoi vähemmistöosinkoa
Vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia väliaikaisessa laissa on turvattu antamalla heille mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ja vastaehdotuksia sekä oikeus vaatia vähemmistöosinkoa, jos hallituksen osingonjakoehdotus oli alle puolet yhtiön edellisen tilikauden voitosta. Äänestykseen otettiin tänä vuonna yksi vastaehdotus, kun viime vuonna niitä ei ollut yhtään. Yhteensä 18 yhtiöllä oli äänestysvaihtoehtona vähemmistöosinko. Näistä kahdessa riittävän suuri määrä osakkeenomistajia vaati vähemmistöosingon maksua.
”Vähemmistöosingon maksaminen on pörssiyhtiöissä hyvin poikkeuksellista. Näyttäisi siltä, että väliaikainen lainsäädäntö on tehnyt vähemmistöosingon vaatimisen selvästi tavanomaista helpommaksi. Myös äänestykseen otettaviin vastaehdotuksiin liittyvät säännökset ovat osoittautuneet käytännössä hankaliksi. Oikeusministeriön työryhmän tuoreessa ehdotuksessa etäyhtiökokousten pysyväksi sääntelyksi kokemukset väliaikaisen lainsäädännön soveltamisesta on pystytty ottamaan hyvin huomioon,” sanoo Kajala.
Tämän kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa on käsitelty ensimmäistä kertaa palkitsemisraporttia, jossa esitetään tiedot hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta. Kahta pörssiyhtiötä lukuun ottamatta yhtiökokoukset ovat neuvoa-antavassa äänestyksessä kannattaneet esitetyn palkitsemisraportin hyväksymistä. Lisäksi kaksi pörssiyhtiötä jätti palkitsemisraportin käsittelemättä yhtiökokouksessa, vaikka raportti oli julkistettu.
