EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
”Valtiontukikilpailu Euroopassa jatkuu odotettuakin laajempana, kun komissio avaa jälleen mahdollisuuden tukea teollisuuden sähkön hintaa. Reilun kilpailun ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta suunta on väärä”, arvioi Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Suomelle tukikilpailun jatkuminen on huono uutinen. Suurten jäsenmaiden kyky ja halu tukea yrityksiään on täysin eri luokkaa kuin pienillä jäsenmailla. Toisaalta fossiilisista polttoaineista irtautuminen vaatii myös julkisia panostuksia takamatkalla olevissa Euroopan maissa.
”Välttämättömyydestä on tehtävä hyve. Suomalaisten yritysten kannattaa tarttua tukieurojen avaamiin vientimahdollisuuksiin ja pyrkiä mukaan esimerkiksi Saksan ja Ranskan tukemien suurten investointihankkeiden arvoketjuihin”, Säkkinen sanoo.
Suomi on aiemmin ottanut käyttöön verohyvityksen puhtaan siirtymän investointien vauhdittamiseksi. Petteri Orpon hallitus päätti kevään kehysriihessä, että verohyvitystä jatketaan, jos EU:n valtiontukipoikkeukset jatkuvat. Nyt näin on käymässä, ja vuoden 2025 lopussa päättyvälle verohyvitykselle tarvitaan Keskuskauppakamarin mielestä pian jatko.
”Investointien verohyvitys on Suomelle luonteva väline puhtaiden investointien kotiuttamiseksi. Hyvää Suomen kannalta on, että uusi tukikehikko on aiempaa teknologianeutraalimpi. Se tunnistaa esimerkiksi ydinsähköllä tuotetun vedyn ja hiilidioksidin talteenoton merkityksen. Näin myös verohyvitys kattaisi jatkossa laajemmin erilaisia yritysten ilmastotoimia”, Säkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan EU-maat ovat ilmoittaneet 2023–2024 noin 160 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmia jo nykyisten valtiontukipoikkeusten myötä. Kolme suurinta jäsenmaata Saksa, Ranska ja Italia kattavat tukisummasta yli 70 prosenttia. Kaikkiaan 22 EU-maata on ottanut käyttöön erilaisia tukiohjelmia.
Päätöksen myötä poikkeukset valtiontukisääntöihin ovat voimassa koko 2020-luvun ajan, ensin koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin takia, sitten Yhdysvaltain ja Kiinan tukiin ja investointikilpailuun vastaamiseksi.
Nyt mukana on investointien tukemisen lisäksi mahdollisuus tukea teollisuuden sähkön hintaa. Tämä sallittiin jäsenmaille energiakriisin aikana, mutta ajettiin alas. Käytännössä kyse on Saksan ja muiden Keski-Euroopan maiden teollisuuksien vaatimuksiin vastaamisesta.
