Noora Fagerström on nykyinen kansanedustaja, joka tietää mitä menestyksen kääntöpuolella on – Jungle Juice Bar -smoothieketju puristi välillä mehut myös yrittäjästä itsestään. Teksti: Timo Sormunen.
Espoolainen, Jungle Juice Bar-kioskiketjun perustajana ja osaomistajana tunnettu Noora Fagerström rynnisti viime vaaleissa eduskuntaan heti ensi yrittämällä ja vieläpä varsin mittavalla äänipotilla.
Fagerström saattaakin monien silmissä näyttää henkilöltä, joka menestyy ja onnistuu lähes kaikessa, johon hän vain tarttuu. Kasvuyrittäjän taipaleeseen on kuitenkin mahtunut myös tuskanhikeä ja epätoivon kyyneleitä.
Aikanaan lähes rakettimaisesti kasvanut ja valtakunnalliseksi laajentunut Jungle Juice Bar-ketju näki päivänvalon vuonna 2010. Pariskunnan yhteinen liikeidea syntyi eräällä ulkomaanmatkalla saadun kipinän pohjalta.
Noora Fagerströmistä tuli yrityksen toimitusjohtaja 24-vuotiaana ja hän pyöritti kyseistä postia liki kymmenen vuotta. Vuonna 2017 yrityksen osake-enemmistä myytiin pääomasijoittaja Vaaka Partnersille, joka turvasi Jungle Juice Barin tulevaisuuden ja palkitsi myös pitkää päivää painaneet yrittäjät.
Kauempaa katsoen yrityksen kasvupolku saattoi näyttää pelkältä menestystarinalta, mutta mitalilla oli kuitenkin monelle kasvuyrittäjälle tuttu kääntöpuoli. Kasvu vaatii rahaa ja pääomia, joiden takeeksi yrittäjäpariskunta joutui matkan varrella panttaamaan myös henkilökohtaisen omaisuutensa.
Yrityksen laajentaminen uusille paikkakunnille ei sekään sujunut ongelmitta. Välillä yhtiössä oltiin jopa tilanteessa, jossa rahat riittivät juuri ja juuri palkkojen maksuun.
Ensimmäinen työntekijä on iso kynnys
Ei siis ihme, että Fagerström piti vaalikampanjassaan esillä monia teemoja, joiden myötä kasvuyrittäjien taipaleesta tulisi edes hieman tasaisempi. Myös konkurssin tehneet yrittäjät ansaitsisivat leimakirveen sijaan uuden mahdollisuuden.
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että pienet yritykset saataisiin kasvu-uralle ja työllistämään selvästi nykyistä rohkeammin. Tämän riskin kanssa myös Fagerström joutui aikanaan tasapainoilemaan.
”Yrittäjälle suurin kynnys on useimmiten ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Hän joutuu pohtimaan tarkasti, onko töitä tarpeeksi, kestääkö kassa myös hiljaisempina aikoina ja millaisen työntekijän hän lopulta löytää”, Fageström listaa.
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite irtisanomisen helpottamisesta voi kuulostaa maallikon korviin kovalta linjaukselta. Se olisi kuitenkin Fagerströmin mielestä pienyrittäjille äärimmäisen tärkeä uudistus, joka näkyisi nopeasti myös työllisyysluvuissa.
”Vastuulliset yrittäjät pitävät osaavista ja hyvistä työntekijöistä tiukasti kiinni. Työsuhde pitäisi kuitenkin pystyä purkamaan, jos rekrytointi epäonnistuu eikä palkattu henkilö sovellu tehtävään. Tämä madaltaisi todella monen yrittäjän työllistämiskynnystä”, hän vakuuttaa.
Toinen piristyspiikki löytyy Fagerströmin mukaan paikallisesta sopimisesta, jolle olisi tarvetta etenkin palvelu- ja ravintola-alalla.
”Esimerkiksi sunnuntailisät voivat olla niin iso kuluerä, että töitä on tehtävä kiireestä huolimatta minimiporukalla ja päivän saldo jää silti miinukselle”, hän toteaa.
Eläkejärjestelmässä riittää remontoitavaa
Pienten yritysten kasvua kannustaisi myös yrittäjien eläkejärjestelmän ja perintöverotuksen remontti.
Viime hallituskaudella tehty yel-uudistus oli Fagerströmin mukaan eläkekertymän näkökulmasta oikeansuuntainen, mutta pienyrittäjille epäoikeudenmukainen.
”Monella pienituloisella yrittäjällä tulee olemaan vaikeuksia selvitä tulevista tasausmaksuista. Osalle se voi tietää jopa yritystoiminnan loppumista”, Fagerström harmittelee.
Samalla hän painottaa, ettei yel-yhtälöön ole helppoa ratkaisua. Haasteena on sekin, ettei osa yrittäjistä luota koko järjestelmään ja rakentaa oman eläketurvansa henkilökohtaisten sijoitusten varaan.
”Jotain tälle asialle on tehtävä. Vaihtoehtoja voisivat olla rahastointi, yhdistelmävakuutukset tai yrittäjien tuominen saamaan eläkejärjestelmään palkansaajien kanssa”, Fagerström listailee.
Perintövero käy kalliiksi perillisille
Myös verotuksessa riittää rukattavaa, mikäli yrittäjiä aiotaan saada kasvupolulle. Yhteisöveron alennus jättäisi enemmän pelimerkkejä investointeja varten ja perintöverotusta keventämällä helpotettaisiin yritysten sukupolvenvaihdoksia.
”Moni perheyritys joudutaan myymään ulkopuolisille, koska perillisillä ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa sukupolvenvaihdoksesta koituvia perintöveroja. Järkevämpää olisi periä veroja vasta sitten, kun omaisuutta aletaan realisoida”, Fagerström huomauttaa.
Osa yrittäjistä jarruttaa tietoisesti myös yrityksensä tuloksentekoa, sillä se tietää vain isompaa verotaakkaa.
”Tämä on kasvun kannalta aivan nurinkurista. Tässäkin veroja tulisi maksaa vasta sitten, jos tuloseuroja aletaan nostaa yhtiöstä ulos.”
Verotuksesta johtuvat kasvujarrut pitäisikin kuulemma poistaa nopeasti, mikäli Suomi aikoo pysyä kilpailijamaiden kyydissä.
”Esimerkiksi Viro ajaa meistä start up-yrittäjyydessä pian ohi”, Fagerström huomauttaa.
Yrittäjyys- ja taloustaitoja alakoulusta alkaen
Noora Fagerström on viime vuosina alkanut kantaa entistä enemmän huolta myös lasten ja nuorten taloustaidoista. Hänen mielestään pelottavan harvalla nuorella on selkeää käsitystä pikavippien todellisista kuluista, laskurästeistä tai luottotietojen menetykseen liittyvistä riskeistä.
Yrittäjyyden ja taloudenhallinnan perustaitoja pitäisikin tuoda entistä enemmän yläkouluihin.
”Jokaisen nuoren on hyvä ymmärtää rahan arvo, säästämisen tärkeys sekä se, miksi laskut pitää maksaa”, Fagerström tiivistää.
Entä mitä hän itse tekisi toisin, jos olisi nyt perustamassa ensimmäistä yritystä?
”Kysyisin neuvoja huomattavasti laajemmalta yrittäjä- ja asiantuntijajoukolta. Sillä välttäisi monet alkutaipaleen virheet.”
Noora Fagerström
-Ikä 38 vuotta
-Kotipaikka Espoo
-Jungle Juice Bar-mehukioskiketjun perustaja ja osaomistaja
-Kokoomuksen kansanedustaja, talous- ympäristövaliokuntien jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu ja enkelisijoittaja.
-Tradenomi
-Perhe: Aviomies ja kolme lasta
-Harrastukset: Triathlon, hiihto, jooga, kuntosali, tennis, mökkeily ja luonnossa liikkuminen.
Haastattelu on julkaistu kauppakamarilehdissä ja haastattelu on toteutettu viikolla 32.