Hallituksen ja johdon vastuullisuusosaaminen on noussut keskeiseksi teemaksi yritysmaailmassa. Tämä johtuu lainsäädännön kiristymisestä ja sidosryhmien kasvavista odotuksista. Yhä useammin yritysjohto kiinnostuu vastuullisuudesta myös siksi, että kestävän kehityksen on havaittu tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia esim. vihreän rahoituksen, kilpailutuksissa menestymisen, paremman brändimielikuvan tai uusien tuoteinnovaatioiden kautta.
Resurssien tehokas allokointi on keskeinen osa yritysten kestävän kehityksen strategiaa
Yritysjohdon ja hallituksen vastuullisuusosaamisen tärkeys konkretisoituu esimerkiksi resurssien allokoinnissa. Mikäli johdolla ja hallituksella ei ole tarpeeksi ymmärrystä vastuullisuuden kokonaisuudesta, on niiden vaikea allokoida vastuullisuustoimenpiteille riittävästi resursseja.
Resurssien tehokas allokointi on keskeinen osa yritysten kestävän kehityksen toimeenpanoa. Tämä koskee paitsi rahallisia investointeja esim. ympäristövaikutuksia vähentäviin teknologioihin, myös henkilöstön aikaa ja osaamista.
Kestävän kehityksen toimenpiteet voivat tuoda merkittäviä tulovirtoja ja säästöjä sekä ympäristöllisiä hyötyjä pitkällä aikavälillä. Näiden toteuttaminen vaatii kuitenkin tarkkaa resurssien kohdentamista.
Resurssoinnissa huomioitavia tekijöitä kestävän kehityksen näkökulmasta
- Pitkäjänteisyys
Investoinnit kestävään kehitykseen, kuten energiatehokkuuden parantamiseen, voivat pitkällä aikavälillä vähentää yrityksen käyttökustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja nostaa omaisuuden arvoa. Vaikka alkuinvestoinnit voivat olla suuria, kestävyystoimenpiteet tarjoavat merkittäviä säästöjä ja kilpailuetuja pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin kustannussäästöt eivät saisikaan vaarantaa strategisten vastuullisuustavoitteiden toteuttamista. - Raportointivaatimusten huomioiminen
Viime vuodesta alkaen kaksoisolennaisuusanalyysit ja kestävyysraportointilainsäädännön (CSRD ja ESRS) mukainen raportointi ovat velvoittaneet jo lukuisia yrityksiä. Vastuullisuusraportointivelvoitteiden laajentuessa kattamaan yhä useampia yrityksiä, tarve kohdentaa resursseja datan keräämiseen, analysointiin ja raportoinnin standardien täyttämiseen kasvaa. Tämä edellyttää investointeja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä mahdollisesti myös teknologiaan. - Tuote- ja palveluinnovaatiot
Kokonaan uusien tuoteinnovaatioiden kehittäminen tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden muokkaaminen vastuullisemmiksi vaatii usein merkittäviä resursseja. Tämä voi tarkoittaa materiaalien tai tuotantoprosessien uudelleensuunnittelua, investointeja uuteen teknologiaan tai uusien markkinoiden tavoittelua. - Liiketoimintamallin uudistaminen
Jos vastuullisuus johtaa koko liiketoiminnan muuttamiseen, tämä voi tuoda mukanaan myös suurempia organisaatiomuutosten tarpeita. Liiketoimintamallin uudistaminen saattaa vaatia henkilöstön roolien ja vastuualueiden suuriakin muutoksia, uudenlaista osaamista sekä mahdollisia rekrytointeja. - Arvoketju
Sidosryhmät odottavat yrityksiltä läpinäkyvyyttä koko arvoketjun osalta. Tämä tarkoittaa, että resursseja tulee kohdentaa esimerkiksi alihankkijoiden vastuullisuusarviointeihin, toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen ja raportointityöhön sekä työkaluihin, jotka tukevat datan jäljitettävyyttä.
Johtamisen rooli
Kuten edellä luetellut tekijät osoittavat, onnistunut resurssointi edellyttää johdolta ja hallitukselta laaja-alaista ymmärrystä vastuullisuuden eri osa-alueista – aina taloudellisista investoinneista ja henkilöstöresursseista raportointivaatimusten ymmärtämiseen ja arvoketjun hallintaan. Ajankohtaista tietoa ja jatkuvaa oppimista tarvitaan, sillä vastuullisuus on yhä kiinteämpi osa yritysten strategista johtamista ja organisaation arkea.
Jussi Hakanen
Vastuullisuusasiantuntija
jussi.hakanen@chamber.fi
050 517 4388