Ilmastotavoitteisiin on rakennettava polku, joka tukee Suomen talouden elinvoimaa

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund.

Tulevan hallituksen ilmastopolitiikan tärkein asia on investoinnit. Meidän on investoitava toimialat irti fossiilisista, investoitava uuteen puhtaiden teknologioiden sekä materiaalien tuotantoon ja investoitava puhtaan energian tuotantoon, joka mahdollistaa edelliset.

Suomella on paljon vahvuuksia, mutta investointien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Kansainvälinen kilpailu vihreistä investoinneista kiristyy sekä EU:n ja USA:n välillä että EU:n sisällä. Investointien kotiuttaminen edellyttää Suomen kilpailukyvyn vahvistamista ja vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä.

Teollisuudessa on miljoonien tonnien päästövähennyspotentiaali. Käytännössä kyse on isoista yksittäisistä investoinneista muun muassa metallinjalostuksessa ja kemianteollisuudessa. Jotta nämä voivat toteutua, sujuva luvitus on ykkösasia. Jos päästöjä vähentävät investoinnit juuttuvat lupaviidakkoon, vuosien 2030 ja 2035 ilmastotavoitteita ei saavuteta. Myös osaavan työvoiman saatavuus on tärkeää.

Runsas puhtaan, toimitusvarman ja edullisen energian tarjonta on perusta teollisille investoinneille. Vihreä valo uusille ydinvoimahankkeille jo hallitusohjelmassa olisi tervetullutta. Ydinenergialainsäädännön uudistus sekä pienydinreaktoreiden luvituksen kehittäminen tukevat hankkeiden käynnistymistä.

Uusiutuvan energian investoinnit etenevät markkinaehtoisesti, mutta esimerkiksi merituulivoiman ja aurinkoenergian edistämiseen kannattaa panostaa. Säävaihteleva tuotanto vaatii tuekseen säätö- ja joustokykyä. Energiainvestoinneille ei pidä luoda epävarmuutta windfall-verolla tai sähkömarkkinamallin myllerryksillä.

Kotimaan toimien ohella hallitusohjelmaan kannattaa nostaa puhtaiden teknologioiden vienti. Suomalaisen osaamisen avulla voidaan saavuttaa kokoamme suuremmat päästövähennykset maailmalla ja tuoda Suomeen vientituloja ja työpaikkoja. Vahva poliittinen tavoite ohjaa ja jäsentää tekemistä. Hiilineutraaliustavoitteen rinnalle on nostettava tavoite kaksinkertaistaa suomalaisten yritysten hiilikädenjälki, eli tuotteiden ja palvelujen myönteinen ilmastovaikutus.

Kansainvälisillä markkinoilla erityisen kiinnostavia ovat esimerkiksi vety- ja akkuarvoketjun tuotteet, biomateriaalit ja vähäpäästöiset metallit ja teollisuuden ja asumisen päästöjä vähentävät ratkaisut. Hallitusohjelmaan on nostettava myös hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja jalostus uusiksi tuotteiksi.

Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Tulevan hallituksen kannattaa pitää kurssi, ja hakea ilmastotavoitteisiin polku, joka tukee Suomen talouden elinvoimaa ja vihreää kasvua.


Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lapin Kansassa, Kainuun Sanomissa 24.4. ja sanomalehti Länsi-Suomessa 24.4.

Teppo Säkkinen

Johtava asiantuntija, Elinkeino- ja ilmastopolitiikka

+358 50 516 2868

Kategoriat:Politiikka, Ilmasto, Kilpailukyky, Teppo Säkkinen