Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskehitys on ollut huonoa, toteaa Mauri Kotamäki
Viime viikolla uutisoitiin historiallisen suuresta tiputuksesta, kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui vuositasolle muutettuna 32,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Finanssikriisi oli paha kriisi ja tuolloinkin tiputus oli ”vain” 8,4 prosenttia.
Yleisesti ottaen pidän enemmän tavasta ilmoittaa neljännesvuosittainen talouskasvu verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Näin mitattuna Yhdysvaltojen bruttokansantuote tippui 9,5 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä. Korkea on tiputus, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa.
Vaikka Yhdysvalloista on uutisoitu paljon, itse asiassa monessa maassa Euroopassa tilanne on vieläkin synkempi. Saksassa toisen neljänneksen vertailukelpoinen tiputus oli 11,7 prosenttia, Italiassa 17,3 prosenttia, Ranskassa 19 prosenttia ja Espanjassa 22,1 prosenttia. Valitettavasti Suomen vastaavaa lukua ei vielä ole saatavilla, mutta kokeellisen tuotannon pikaestimaatin mukaan tiputus olisi noin 5,5 prosentin luokkaa. Vaikka Suomessakin menee huonosti, näyttäisi Härmässä menevän kuitenkin hieman vähemmän huonosti kuin muualla.
Tässä vaiheessa on mieto selkään taputtelun paikka. Finanssikriisin aikaan Suomen bkt nimittäin tippui moneen maahan verrattuna kovaa ja korkealta. Koronakriisin aikana näyttäisi päinvastoin. Tulevaisuuden tutkimus antanee tarkempaa tietoa siitä, miksi näin mahdollisesti on.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskehitys on ollut huonoa. Vuosina 2012–2015 talouskasvu oli kolmena vuotena negatiivinen ja yhtenä vain vähän positiivinen. Kenties nyt asiat ovat toisin. Todella vaikea sanoa. Perusteltuja arvauksia on monia. OECD on Suomen suhteen pessimisti, Euroopan komissio puolestaan optimisti.
Palaan vielä Yhdysvaltoihin. Tilanne on siis siellä kenkkumainen, mutta taloudellisten suureiden lisäksi painottaisin poliittisen ympäristön kaaosta sekä korona-epidemian alueellisesti epätasaista leviämistä.
Liittovaltio ja presidentti ovat kompastelleet kriisin alkuvaiheista lähtien. Samaan aikaan suurissa osavaltioissa kuten Floridassa, Kaliforniassa ja Teksasissa tartuntamäärät ovat todella korkealla tasolla. Koronakuolemia on jo yli 158 000.
Tilanne on kaikin puolin kimurantti. Rokotteen tai lääkkeen kehittäminen voisi pelastaa paljon.
Yhdysvalloissa seuraava erä otellaan järjestyksessään toisesta koronaelvytyspaketista. Tätä kirjoittaessa neuvottelut ovat käynnissä. Kiistaa on mm. työttömyyskorvauksen määrästä. Demokraatit haluaisivat jatkaa ensimmäisen elvytyksen korvaustasoa, republikaanit tarjoavat vähän viileämpää kättä.
Ensimmäisen elvytyspaketin mukaan työttömät amerikkalaiset olivat oikeutettuja osavaltion työttömyyskorvauksen lisäksi 600 dollarin viikkokohtaiseen lisään. Yhdysvaltoja on totuttu pitämään matalan sosiaaliturvan maana, mutta nyt joidenkin arvioiden mukaan yli kaksi kolmesta yhdysvaltalaisesta työttömästä saa enemmän rahaa kuin työssä ollessaan.
Maailmankirjat ovat sekaisin. Mihinkähän tässä vielä päädytään.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutisissa 6.8. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.