Työperäisestä maahanmuutosta hyötyy koko Suomi

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Elmo Eklund.

Lähtökohtaisesti kaikesta työperäisestä maahanmuutosta on hyötyä Suomelle. Maahanmuuton avulla voidaan paikata julkista taloutta, pienentää kestävyysvajetta, pehmentää väestörakenteen muutoksen vaikutuksia ja paikata syventynyttä osaajapulaa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan maahanmuutto parantaa taloudellista huoltosuhdetta, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on vähintään 60 prosenttia.

Työvoimatutkimuksen mukaan ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 70,5 prosenttia. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työllisyysaste oli 74,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien mukaan pysyvä 7500 henkilön lisäys vuosittaiseen nettomaahanmuuttoon (arvioitu aiemmin olevan 15 000) pienentäisi kestävyysvajetta noin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Maahanmuutolla on myös muita kuin julkiseen talouteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Maahanmuuttajat muun muassa kuluttavat Suomessa, perustavat yrityksiä ja ovat työvoimaa osaajapula-aloille. Monilla aloilla maahanmuuttajat tekevät jo nyt merkittävän osan töistä, eikä aloille saada suomalaista työvoimaa.

Suomeen tarvitaan myös paljon muita osaajia kuin huippuosaajia. Syksyn 2022 kauppakamarikyselyn mukaan yritysten työvoimatarve kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2021, että saavuttaakseen 75 prosentin työllisyysasteen Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta työntekijää.

Osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa ei kannata jättää sattuman varaan. Oikeanlaisella maahanmuuttopolitiikalla ja rohkeilla uudistuksilla osaamiseen perustuva maahanmuutto saadaan kasvuun ja sen tuomat hyödyt koko Suomen hyväksi. Tälle työlle toivon seuraavalta hallituskaudelta vahvaa aloitusta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Vantaan Sanomissa, Sipoon Sanomissa, Aamupostissa ja Uusimaassa.

Kategoriat:Politiikka, Osaaminen, Mikko Valtonen