Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 99/2023)

Kaksi henkilöä allekirjoittamassa sopimusta. Kuvituskuva.

Keskuskauppakamari katsoo, että Suomen ei tulisi kansallisesti säätää
veroraportointidirektiivissä (parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/2101) asetettuja minimivaatimuksia tiukemmin seuraavilta osin:

1. Ehdotetussa kirjanpitolain 7b:9 §:ssä edellytetään, että tuloverokertomus on laadittava ja julkistettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Veroraportointidirektiivi edellyttää, että tuloverokertomus on julkaistava 12 kuukauden
kuluessa tilikauden päättymisestä. Ehdotettu 4 kuukauden määräaika on tarpeeton ja
perusteeton tiukennus direktiivin edellyttämään aikarajaan verrattuna ja tulee
asettamaan käytännön haasteita konsernien laskentajärjestelmille ja tietojen
oikeellisuudelle. Myös viranomaisia varten laadittavan maakohtaisen tuloveroraportin
määräaika on 12 kuukautta tilikauden päättymisestä. Kun kyse on pääosin sisällöltään
vastaavista raporteista, tulisi molempien raporttien määräajan olla sama eli 12
kuukautta. Huomattakoon myös, että Ruotsissa aikarajaksi on asetettu 12 kuukautta.

Säännösperusteluissa (ote alla kursivoituna) 4 kuukauden aikarajaa perustellaan
tilintarkastuskertomuksen laadinnan aikataululla. Tältä osin perustelut vaikuttavat
epätarkoilta, koska tilikaudelta annettavassa tilintarkastuskertomuksessa annetaan
lausunto tuloverokertomuksesta, joka on laadittu ja julkaistu päättynyttä tilikautta
välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta (eikä siis samalta tilikaudelta) (ehdotettu
tilintarkastuslain 3:5b §). Tilintarkastuskertomuksen näkökulmasta olisi täysin riittävää, että tuloverokertomus laadittaisiin ja julkistettaisiin direktiivissä säädetyssä 12 kuukauden aikarajassa. On vaikea nähdä erityistä itsenäistä syytä sille, että tuloverokertomuksen tiedot tulisivat olla julkisessa käytössä 4 kuukauden kuluttua
tilikauden päättymisestä.

“Tilintarkastuskertomus, jossa lausuttaisiin tilintarkastuslain 3 luvun 5 b
§:ssä ehdotetulla tavalla muun muassa tuloveroraportista, on
luovutettava hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään kaksi
viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi
(tilintarkastuslaki 6 luku 6 § 2 mom.). Siten raportti tulisi laadittavaksi
ennen tilintarkastuskertomuksen antamista. Tästä yhteydestä myös
seuraa, ettei olisi hyväksyttävää, että yritys muuttaa tilintarkastuksen
jälkeen tuloveroraporttiaan ennen sen julkistamista.”

Keskuskauppakamari ehdottaa, että tilikaudelta annettava tuloverokertomus olisi
laadittava, julkistettava ja rekisteröitävä 12 kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä.

2. Ehdotetussa kirjanpitolain 7b:8 §:ssä säädetään väliaikaisesta poikkeuksesta
tuloverokertomukseen sisältyvän tiedon julkistamisesta.

Poikkeus olisi mahdollista, jos tuloverokertomukseen sisällytettävien tietojen välitön
ilmaiseminen saattaisi vahingoittaa vakavasti yrityksen kaupallista asemaa (engl.
commercial position). Säännösehdotuksessa on poikettu direktiivin 5 vuoden
minimivaatimuksesta siten, että yritysaloitteisesti poikkeusta olisi mahdollista soveltaa vain 2 vuotta ja tätä pidempi poikkeus edellyttäisi aina lupaa kirjanpitolautakunnalta. Esityksen perustelujen mukaan yritysaloitteista poikkeusta on lyhennetty direktiivin vaatimuksista väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Keskuskauppakamari pitää väärinkäytösriskiä liioiteltuna ja ehdotettua 2 vuoden
yritysaloitteista määräaikaa tarpeettoman lyhyenä kaupallisesti sensitiivisen tiedon
suojaamiseksi. Jos konserni vetoaa väliaikaiseen poikkeukseen, sen on selkeästi
ilmoitettava tällaisesta tietojen antamatta jättämisestä ja esitettävä perusteltu selitys sen syistä. Lisäksi julkistamatta jätetyt tiedot on julkaistava myöhemmässä tuloverotietoja koskevassa kertomuksessa viimeistään viiden vuoden kuluessa tietojen alkuperäisestä antamatta jättämisestä. Nämä direktiivinkin edellyttämät toimenpiteet ovat riittäviä väliaikaisen poikkeuksen väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Keskuskauppakamari ehdottaa, että väliaikaista poikkeusta voisi soveltaa
yritysaloitteisesti direktiivin mahdollistaman 5 vuoden ajan ilman hallinnollista
menettelyä kirjanpitolautakunnassa.

Tomi Viitala

Johtava veroasiantuntija

+358 45 7731 2025

Kategoriat:Verotus, Tomi Viitala