Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että korkovähennysrajoituksen ns. infrastruktuuripoikkeus laajennetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisille investoinneille. Ilman lakimuutosta korkomenoja ei voi vähentää verotuksessa, mikä vaikuttaa hankkeiden kannattavuuteen negatiivisesti ja vaarantaa niiden toteuttamisen. Keskuskauppakamari katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota
seuraaviin näkökohtiin:
Ennen lain voimaantuloa aloitetut tai toteutetut hankkeet
Esitysluonnoksessa ei ole otettu nimenomaisesti kantaa hankkeen ajalliseen määritelmään. Epäselväksi jää, soveltuuko korkovähennysoikeiden laajennus jo ennen lain voimaantuloa aloitettuihin tai toteutettuihin infrastruktuurihankkeisiin (joihin kohdistuu vielä nettokorkomenoja) vai ainostaan lain voimaantulon jälkeen aloiteittiuhin uusiin hankkeisiin. Keskuskauppakamari katsoo, että poikkeuksen tulisi kattaa myös jo aloitetut tai toteutetut infrastruktuurihankkeet, koska myös tällaisten hankkeiden
loppuunsaattaminen ja ylläpitäminen on huoltovarmuuden kannalta kriittistä.
Lain voimaantulon osalta Keskuskauppakamari pitää tavoiteltavana mahdollisimman nopeaa voimaantuloa ja lain soveltamista jo vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa, koska lakihankkeen valmistelu on pitkittynyt useiden vuosien mittaiseksi.
Hankkeen laajamittaisuus
Esitysluonnoksen mukaan vapautuksen piiriin kuuluvan hankkeen tulee kohdistua laajamittaisen kriittisen infrastruktuurin tuottamiseen, kehittämiseen, käyttämiseen tai ylläpitämiseen. Luonnoksessa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty, miten laajamittaisuutta arvioidaan. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että soveltamisalaan kuuluvan hankkeen määritelmä pohjautuisi CER-direktiiviin sekä ATAD-direktiiviin. Epäselväksi kuitenkin jää esimerkiksi se, voisiko, ja millä edellytyksin,
laajamittaisuuden vaatimus sulkea poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle sinänsä CER-direktiivissä kriittiseksi määriteltyyn infrastruktuuriin kohdistuvan hankkeen. Oikeusvarmuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että CER-direktiivissä määriteltyyn infrastruktuuriin kohdistuvan hankkeen katsottaisiin aina kuuluvan poikkeuksen soveltamisalaan, jolloin hankkeen laajamittaisuudelle ei annettaisi itsenäistä merkitystä soveltamisalan kannalta.
Hankkeen toteuttaja
Hankkeen toteuttavan toimijan tulisi olla CER-direktiivin mukainen kriittinen toimija. CER-direktiivin mukaan kunkin jäsenvaltion on määritettävä kriittiset toimijat viimeistään 17.7.2026. CER-direktiivin mukaiset kriittiset toimijat tunnistaisi energia-alan osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Esitysluonnoksessa ei ole kuitenkaan määritelty, mikä taho tunnistaa ne kriittisten toimijoiden hankkeet, jotka kuuluvat esityksen soveltamisalaan. Keskuskauppakamari pitää tarkoituksenmukaisena, että CER-direktiivin tarkoittamat kriittiset toimijat nimettäisiin mahdollisimman nopeasti, eikä korkovähennysrajoitusta
koskevaa muutosta ainakaan viivästytetä CER-direktiivin aikataulusta johtuen.
Hankekohtainen selvitysvelvollisuus
Esitysluonnoksen mukaan poikkeuksen soveltamisala olisi hankekohtainen. Jos yrityksellä olisi soveltamisalaan kuuluvan infrastruktuurihankkeeseen kohdistuvan toiminnan lisäksi muuta toimintaa, sen tulisi selvittää erikseen infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta saadut tulot ja muusta toiminnasta saadut tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja muut vähennykset samoin kuin mainittuihin toimintoihin kohdistuvat varat ja velat. Selvitys- ja kohdistamisvaatimus on merkittävä hallinnollinen
taakka alan toimijoille. Hallinnollisen taakan lieventämiseksi Keskuskauppakamari katsoo, että vähäistä muuta toimintaa harjoittavat toimijat tulisi vapauttaa hankekohtaisesta selvitysvelvollisuudesta. Vähäisen muun toiminnan rajana voitaisiin pitää esimerkiksi enintään 10 % toimijan liikevaihdosta.
