Hallitus valmistautuu päättämään 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista helmikuun 15. päivään mennessä. Keskuskauppakamarin mukaan suunniteltujen toimien mittaluokka on riittämätön. Keskuskauppakamari vaatii kunnianhimoisempia työllisyystoimia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaamista julkisen talouden tasapainottamiseksi.
”110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen. Kestävyysvajeen mittaluokka on satakertainen, noin kymmenen miljardia euroa”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on kasvattanut valtion vuosittaista budjettia etupainotteisesti hallituskauden alusta alkaen ja lisännyt kertaluonteisten, yli kahden miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi myös valtion pysyviä toimintamenoja merkittävästi.
”Menojen vastapainoksi sovitut julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat kuitenkin jääneet erittäin vaatimattomiksi. Lähes kaikki hallituksen työllisyystoimiksi laskemansa ovat vaatineet julkisten menojen lisäämistä. Työllisyyttä onkin siten “ostettu” ylöspäin. Samaan aikaan valtio on jatkanut velkaantumistaan, vaikka koronan aiheuttama velka jätettäisiin huomioimatta”, Romakkaniemi sanoo.
Työttömyyden heikko kehitys kertoo rakenteellisista ongelmista
Hallitus asetti hallituskauden alussa tavoitteekseen, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu hallituskauden aikana vähintään 60 000 henkilöllä. Tavoitetta on sittemmin muutettu niin, että hallitus tavoittelee työllisten määrän päätösperäistä vahvistumista 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
”Työllisyysasteen trendi on noussut 73,5 prosenttiin, mutta samanaikaisesti työttömyys ei ole laskenut merkittävästi. Työttömyyden heikko kehitys kertoo rakenteellisista ongelmista ja kannustinloukuista. Työllisyys siis nousee, mutta julkinen talous ei vahvistu riittävästi, vaikka alkuperäisen työllisyystavoitteen koko idea oli julkisen talouden vahvistaminen”, sanoo Romakkaniemi.
Työllisyyttä parannettava korjaamalla työnteon kannusteita
Keskuskauppakamarin mukaan työllisyyttä on parannettava korjaamalla työnteon kannusteita. Ensisijaisena toimenpiteenä Keskuskauppakamari näkee ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen ja keston lyhentämisen 300 päivään.
”Suomen 400 päivän mittainen ansioturva on eurooppalaisittain pitkäkestoinen. Esimerkiksi Ruotsissa kesto on 300 päivää. Suomessa ansiosidonnaista päivärahaa saavista työttömistä kolme neljästä työllistyy 300 päivän kuluessa työttömyyden alkamisesta. Lisäksi työttömyyden edetessä laskeva taso saisi aikaan kannusteen heti työttömyyden alussa ottaa vastaan mitä tahansa tarjolla olevaa työtä”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä julkisen talouden kestävyyden sekä talouskasvun turvaamiseksi.
”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi uudistamista kaipaa työn verotus, jota tulisi alentaa. Tarvitsemme myös lisää paikallista sopimista sekä osaamisperusteista maahanmuuttoa”, Romakkaniemi sanoo.
