Koronaviruksen aiheuttama epidemia sekä kovat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet Suomeen rajun yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin. Romahdus on vaarassa olla pahempi kuin 90-luvun lamassa ja syvempi kuin finanssikriisin aikana. Se uhkaa ajaa yrityksiä konkursseihin ja tuhota työpaikkoja. Työpaikoista on pidettävä nyt kiinni hinnalla millä hyvänsä.
Tärkeintä on tietenkin suojella suomalaisten terveyttä ja pysäyttää epidemian leviäminen järein keinoin. Siinä hallitus on onnistunut. Seuraavaksi on lisättävä merkittävästi testauskapasiteettia, jotta pystymme myös purkamaan rajoitustoimia tartuntahuipun laannuttua ja palaamaan normaaliin.
Samalla hallituksen on toimittava pelastaakseen yrityksiä ja työpaikkoja konkurssitsunamilta. Yrityksillä on tutkimuksemme mukaan akuutti hätä. Hurjin tilanne on matkailu- ja ravintola-aloilla, tapahtumatuotannossa ja kulttuurissa sekä erikoiskaupassa ja palveluissa. Kulut juoksevat, mutta tulot ovat loppuneet kuin seinään.
Hallitus on talouden ensitoimissaan turvannut lainarahoituksen saannin hyvin. Samoin miljardin paketti yritystukiin on tärkeä ensiapu. Lomautusten joustot, eläkemaksujen väliaikainen alentaminen sekä maksuajan antaminen veroille ja maksuille ovat nekin olleet tervetulleita päätöksiä.
Viimeistään kehysriihessä parin viikon päästä tarvitaan kuitenkin lisäpäätöksiä. Verojen ja maksuaikojen lykkäystä pitäisi pidentää nollakorkoisena. Valtio voisi ottaa myös väliaikaisesti kantaakseen sairauspoissaolojen kustannukset ja sairausvakuutusmaksut. Akuutissa kriisissä olevat sektorit tarvitsevat myös omat erityiset suorat tuet. Yhtäkkiä tyhjenneet kassat kaatavat muuten terveitä yrityksiä ja tuhoavat niiden työpaikat.
Pitää katsoa myös akuutin vaiheen yli. Kehysriihessä pitää päättää mittavista elvytystoimista vauhdittamaan julkista ja yksityistä kulutusta jo alkukesästä. Nyt on aika päättää nopeasti käynnistettävissä olevista miljardiluokan liikenne- ja muista hankkeista, jotka tehtäisiin joka tapauksessa tulevina vuosina.
Kansalaisten ostovoimaa pitää tukea jo kesällä toteutettavalla ansiotuloveronalennuksella. Se voidaan rahoittaa aikanaan kriisin jälkeen ympäristö- ja haittaveroja korottamalla. Lisäksi ravintoloiden arvonlisäveron voisi laskea kesän alusta kymmeneen prosenttiin, jotta saisimme nopeasti kulutuksen käyntiin ja lomautetut takaisin töihin.
Terveyden, työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi kriisin yli ei pidä tuijottaa tämän ja ensi vuoden alijäämiä. Samalla tämä kasvattaa entisestään pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Sen ratkomiseksi on ryhdyttävä aiempaakin rohkeampiin rakenteellisiin uudistuksiin, kun akuutti kriisi on saatu hallintaan.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 30.3.2020.
