Hallitus on viemässä eduskuntaan esityksen kännykän käytön rajaamisesta koulussa. Oppituntien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös välitunteihin ja ruokailuihin, sillä liikkuminen, leikki ja kasvokkainen vuorovaikutus tuntien välillä auttaa myös keskittymistä oppitunneilla toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Suomalaisnuoret saavat keskimäärin yli 200 ilmoitusta puhelimeensa päivän aikana ja tytöt viettävät puhelimellaan keskimäärin kuusi tuntia joka päivä. Samaan aikaan lasten ja nuorten perustaidot ovat heikentyneet, liikkuminen ja leikkiminen vähentynyt, mielenterveysongelmat ja erilaiset käyttäytymisen ja tunnesääntelyn haasteet lisääntyneet.
”On hyvä, että hallitus on tuomassa tämän esityksen eduskunnalle, mutta kovin radikaali se ei vielä ole: eikö lähtökohdankin pitäisi jo olla, ettei oppitunneilla tehdä mitään, mikä ei liity opetukseen? Kännyköiden käyttöä pitäisi pystyä rajaamaan kouluissa niin, että myös tauot oppitunneista tukisivat opitun muistamista, oppilaiden hyvinvointia sekä hyvää ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Siksi oppituntien lisäksi lähtökohdaksi tulisi ottaa, ettei puhelimia käytetä koulussa, ellei opettajat tai koulu sitä erikseen päätä sallia”, sanoo Pulkkinen.
Mielenterveysongelmien kasvu näkyy myös yritysten arjessa ja heijastelee jo työn tuottavuuteen. Enemmistö yrityksistä onkin käynnistänyt toimenpiteitä mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteisiin vastaamiseksi, selviää Keskuskauppakamarin toukokuussa yrityksille toteuttamasta kyselystä.
“Yrityksiltä kantautuu toistuvasti viestiä siitä, että vastavalmistuneilla nuorilla on aiempaa heikommat valmiudet työelämään. Kyse ei ole niinkään spesifien työtehtävien hallinnasta, vaan laajemmin oppimisen valmiuksista, muutoksen sietämisestä ja yleisestä toiminta- ja työkyvystä. Nyt kannattaisi myös vakavasti pohtia, voisiko kännykkäkielto vähintään oppitunneilla koskea muitakin oppivelvollisia nuoria kuin peruskoulua käyviä”, Pulkkinen sanoo.
