Neuvoston pysyvien edustajien komitea hyväksyi tänään puheenjohtajavaltio Belgian esittämän kompromissiehdotuksen yritysvastuudirektiivistä. Kompromissi etenee nyt Euroopan parlamentin käsittelyyn. Parlamentin on tarkoitus äänestää direktiivistä huhtikuun loppupuolella. Keskuskauppakamari pitää neuvoston saavuttamaa sopua direktiivistä erittäin tervetulleena. Yhteiseurooppalainen yritysvastuuta koskevan sääntelyn tarve on ilmeinen.
”Tärkeintä on, että direktiiville vihdoin löytyi riittävä tuki neuvostossa, vaikka läpihuutojuttu se ei tälläkään kertaa ollut. On myös hyvä, että neuvotteluissa Suomen ongelmallisiksi kokemiin kohtiin saatiin muutoksia”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
”Paine saada yritysvastuudirektiivi hyväksyttyä on edelleen vahva. Vaikka neuvosto muuttikin direktiiviä vielä trilogineuvottelujen jälkeen, lähestyvien europarlamenttivaalien takia Euroopan parlamentilla ei ole käytännössä enää muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä neuvoston tekemät muutokset”, arvioi Kajala.
Direktiivillä pyritään torjumaan yritystoimintaan liittyviä globaaleja ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Uudet velvoitteet kohdistuisivat vähintään 1000 työntekijän yrityksiin, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa. Direktiivin vaikutukset ulottuvat kuitenkin epäsuorasti kaikenkokoisiin yrityksiin.
”Direktiivi edistää kilpailuneutraliteettia ja reilua kilpailua, kun se vie vastuullisuuden entistä vahvemmin vapaaehtoisista viitekehyksistä sitovan lainsäädännön polulle. Toivottavasti myöskään direktiivin kansallisessa implementoinnissa ei synnytetä yritysten toimintaa vaikeuttavia eroja eri jäsenvaltioiden välille”, toteaa Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Anne Vanhala.
Vanhalan mukaan suomalaisissa yrityksissä vastuullisuus on varsin hyvin tunnistettu teema, johon on panostettu jo pitkään.
”Yritysvastuudirektiivin myötä tarve vastuullisuusosaamiselle kaikenkokoisissa yrityksissä korostuu entisestään. Osaajista on jo nykyisellään pula. Yritykset, jotka eivät täytä vastuullisuusvaatimuksia, ovat vaarassa pudota pois arvoketjuista ja menettää siten liiketoimintaansa”, sanoo Vanhala.
