Keskuskauppakamari vaatii, että Suomen lukuvuosimaksujärjestelmää kehitetään siten, että lukuvuosimaksut vahvistavat nykyistä enemmän korkeakoulujen rahoitusta. Pelkkä bruttotulo ei riitä, vaan lukuvuosimaksujen on tuotettava nettona lisäarvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema selvitys osoittaa, että lukuvuonna 2019–2020 lukuvuosimaksuja kerättiin noin 42 miljoonaa euroa, mutta tuottoa kertyi vain 14 miljoonaa euroa. Loput hävisivät apurahajärjestelmiin ja hallinnollisiin kuluihin.
Lukuvuosimaksujen käyttöönottoa ja seurantaa arvioinut työryhmä ei esitä muutoksia lukuvuosimaksuja koskevaan lainsäädäntöön. Keskuskauppakamari on kuitenkin sitä mieltä, että lukuvuosimaksujärjestelmää on kehitettävä myös lainsäädännön tasolla, koska nykyisellä järjestelmällä ei saavuteta toivottuja tuloksia korkeakoulujen rahoituksen vahvistamisesta.
”Lukuvuosimaksujärjestelmästä tehdyn arvioinnin perusteella on selvää, että taloudellinen hyöty korkeakouluille jää liian vaatimattomaksi. Järjestelmän keskeinen tavoite on kuitenkin vahvistaa korkeakoulujen rahoitusta, mutta se ei nyt toteudu”, huomauttaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Lukuvuosimaksun minimimääräksi on asetettu 1500 euroa ja korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen koulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Lukuvuosimaksuja kerättiin lukuvuonna 2019–2020 noin 42 miljoonaa euroa, mutta koska korkeakoulut palauttivat valtaosan opiskelijoille apurahoina, jää nettotuotto vain noin 14 miljoonaan euroon. Vain puolet korkeakouluista piti lukuvuosimaksujen käyttöönottoa taloudellisesti kannattavana.
”Hallituksen pitää aloittaa lukuvuosimaksuja koskevan lainsäädännön kehittäminen välittömästi. Keskeisenä tavoitteena kehittämiselle pitää olla lukuvuosimaksuista saatavan nettohyödyn kasvattaminen. Korkeakouluille pitää jäädä enemmän taloudellista hyötyä lukuvuosimaksujen keräämisestä”, painottaa Valtonen.
Keskuskauppakamari esittää, että lukuvuosimaksujärjestelmän uudistuksen yhteydessä pitää arvioida lukuvuosimaksun minimimäärän tasoa sekä mahdollisuuksia rajoittaa apurahojen suuruutta suhteessa kerättyyn lukuvuosimaksuun. Toinen vaihtoehto on arvioida vaikutuksia sille, että lukuvuosimaksulliset opiskelijat siirrettäisiin osittain tai kokonaan nykyisen korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema selvitys lukuvuosimaksuista osoittaa selkeästi, että lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ei ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa. Opiskelijamäärät notkahtivat hetkeksi lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen, mutta palautuivat nopeasti ennalleen ja nyt jo yli aiemman tason.
”Pelot lukuvuosimaksujen käyttöönottoon liittyen ovat viimeistään nyt osoitettu turhiksi. Lukuvuosimaksut eivät tuhonneet korkeakoulujen kansainvälistymistä tai romahduttaneet EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää”, sanoo Valtonen.