Suomen EU-ennakkovaikuttamisen toimintatapoja pitäisi uudistaa niin, että strategiset vaikuttamisen painopisteet linjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskuskauppakamarin mukaan Suomen kompastelu yhteisten EU-kantojen muodostuksessa voi pahimmillaan aiheuttaa suomalaisille yrityksille mittavia rahallisia tappioita tai jopa toimintaedellytysten murenemista.
Keskuskauppakamari pitää välttämättömänä, että Suomen ennakkovaikuttamista EU-sääntelyyn tehostetaan nykyisestä. Takkuileva kannanmuodostus kotimaassa ja hidas vaikuttaminen EU-päätöksentekoon voi pahimmillaan syödä suomalaisyritysten kilpailuetua markkinoilla ja hankaloittaa yritystoimintaa. Esimerkki tästä on parhaillaan käytävä keskustelu EU:n ennallistamisasetuksesta.
“Tarvittavat rakenteet tehokkaaseen vaikuttamiseen ovat jo olemassa, kyse on niiden käyttöönottamisesta täysimääräisesti. Lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, mitä Suomi haluaa Euroopan unionilta ja mitä asioita seuraavan komission työohjelmassa halutaan nähdä. Reaktiivisuus korostuu erityisesti ennakkovaikuttamisesta komission ehdotuksiin. Suomen tavoitteet tulisi määritellä siinä vaiheessa, kun komission ehdotuksiin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Kannanmuodostuksen venyminen on erittäin haitallista Suomen etujen ajamiseksi EU-tasolla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Metsiä koskevan ennallistamiskeskustelun yhteydessä on nostettu esille, ettei ole yksiselitteistä Suomen etua.
“Suomen etua ei ole eikä tule niin kauan, kun emme kotimaassa pysty ratkaisemaan riittävän ajoissa, mitä mieltä olemme. Kun emme itse pysty käymään keskustelua ja muodostamaan näkemystä, muut tekevät sen puolestamme”, sanoo Wood.
Eduskunnan hyväksymä ennakkokanta tulisi Woodin mukaan muodostaa strategisiin hankkeisiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta Suomi voi olla aktiivisesti vaikuttamassa lainsäädännön lopputulokseen. Wood korostaa, että tärkeintä on olla oikeissa pöydissä oikeaan aikaan.
”Näin jokainen toimija tietäisi, mitä tavoittelemme ja vaikuttamistyötä pystyttäisiin tekemään laajalla rintamalla yhtenäisesti. Suomen ennakkovaikuttamista voidaan vahvistaa myös sillä, että sidosryhmiä kuullaan jo siinä vaiheessa, kun vasta hahmotellaan strategisesti tärkeitä hankkeita ja valmistellaan ennakkokantoja”, sanoo Wood.
Wood pitää huolestuttavana narratiivia, jossa lietsotaan mielikuvaa ”mielivaltaisesti sääntelyä sylkevästä EU-koneistosta”, josta käsin Suomelle sanellaan, miten Suomen tulisi toimia.
”Tämä on täysin väärä mielikuva ja on lähinnä viesti siitä, että toimijat ovat nukkuneet silloin, kun vaikuttamisen paikka on ollut. Aina ei voi onnistua, mutta epäonnistuminen on varmaa, jos ei edes yritetä. On kaikkien toimijoiden, viranomaisten, järjestöjen ja yritysten asia vaikuttaa komissioon silloin, kun lainsäädäntöehdotusta suunnitellaan ja tarjota ratkaisuja sen sijaan, että kerrotaan vain, mikä meille ei käy. Tehokkainta olisi käydä keskustelu kansallisella tasolla riittävän ajoissa, niin että viestit Brysseliin ovat yksiselitteisiä ja ratkaisuhakuisia”, sanoo Wood.
Keskuskauppakamari näkee välttämättömäksi, että lainvalmistelulle suunnataan riittävästi resursseja.
”Vaadittava osaaminen Suomen kannalta merkittävien hankkeiden tunnistamiseen ja valmisteluun on pystyttävä turvaamaan. Suomalaisten määrää EU-instituutiossa on kasvatettava nopeasti määrätietoisilla toimilla. Lainvalmistelulle on suunnattava riittävät resurssit ja kansallista yhteensovittamismekanismia on vahvistettava, koska monet EU-sääntelyn hankkeet ovat luonteeltaan horisontaalisia”, sanoo Wood.