Lähes joka kymmenennellä täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Samalla kotitalouksiemme finanssivarallisuus jää selvästi jälkeen eurooppalaisista verrokeistamme. Lisäksi eläkejärjestelmämme pitää huolta siitä, että nykyisillä nuorilla aikuisilla vanhuusajan elintaso tulee olemaan kovin niukka ilman omia säästöjä tai sijoituksia. Nämä ovat merkittävämpiä syitä kasvattaa aivan tavallisten suomalaisten talousosaamista ja sitä kautta myös varallisuutta.
Oikeusministeriön työryhmä on valmistellut vastoittain ehdotuksen pikaluottojen korkoehtojen kiristämiseksi. Pikaluotot ovatkin olleet osalle kuluttajista väline ajautua velkaongelmiin ja maksuhäiriömerkintöihin. Siksi onkin varmasti perusteltua säädellä niitä tarkemmin. Voisi kuitenkin olla parempi luoda katto lainojen kokonaiskuluihin eikä tuijottaa ainoastaan korkoja.
Ongelmaa tarkastellessa on lisäksi syytä muistaa, että huomattavasti suurempi osa näistä tulee kuitenkin perinteisemmistä kuluttaja- ja osamaksuluotoista sekä julkisen sektorin asiakasmaksuista. Siksi luottojen sääntelyä tärkeämpää olisi luoda paremmat edellytykset kuluttajille ymmärtää luottojen ja koron merkitystä sekä yksityistä taloutta yleisemminkin.
Tärkeintä on tuoda peruskoulumme nykyaikaan tältä osin. Taloustaitojen perusteiden opiskeleminen pitää tuoda osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa pakollisena kokonaisuutena. Nyt näin ei ole, vaan taloutta sivutaan pienenä osana yhteiskuntaopin kurssia. Tämä on hämmästyttävää ottaen huomioon nykyisen yhteiskuntamme vaatimukset, jossa ihmisten oma vastuu taloudestaan sekä toisaalta globaali markkinatalous ja yrityselämä näyttelevät koko ajan yhä suurempaa roolia.
Teemme karhunpalveluksen nuorillemme, kun emme tarjoa heille yhtäläisiä valmiuksia nykyaikaisessa työelämässä selviytymiseksi. Jos aiemmin agraariyhteiskunnassa jokaisen kansalaisen ei ollutkaan kriittistä ymmärtää talouden lainalaisuuksia omakohtaisesti, on tilanne nyt täysin toinen. Teknologian ja työelämän murroksen myötä nykyiset työikäiset ovat tilanteessa, jossa laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen ja talouden lainalaisuudet ovat pakollisesti hallittavia taitoja.
Talous saattaa kuulostaa hankalasti haltuun otettavalta kokonaisuudelta nuorille. Näin asia ei kuitenkaan ole. Olen opettanut omalle kouluikäiselle esikoiselleni muun muassa säästämisen, sijoittamisen sekä korkoa korolle -periaatteen perusteet. Ei opetuksen sen kummempaa tarvitse ollakaan: noin nuorikin ymmärtää olennaisimman siitä, että kun pienikin säästöön laitettu raha pistetään poikimaan, rahojen pojatkin poikivat. Jos kaikki suomalaiset saadaan ymmärtämään tämä periaate, näkyvät vaikutukset pitkällä aikavälillä myös Suomen valtiontaloudessa ja kilpailukyvyssä sekä suomalaisten yritysten menestyksenä.
Samalla tavalla pitää pystyä opettamaan myös kuluttajalainojen käänteisen koron kokonaishinta. Jokaisen nuoren pitää pystyä peruskoulun käytyä ymmärtämään millaisia riskejä pikaluottoihin ja velaksi ostamiseen liittyy. Velka on todellakin veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.
Julkisen vallan tulisi muutenkin ohjata kansalaisia entistä enemmän kohti järkevää taloudenhallintaa ja varautumista tulevaan. Tämä onnistuu oikeanlaisia välineitä tarjoamalla. Välineiden kirjoon kuuluvat muun muassa sijoitussäästötilin käyttöön ottaminen sekä toisaalta myös velkaneuvontapalveluiden kattavuus ja riittävyys. Myös positiivisen luottorekisterin käyttöönotto vähentäisi selvästi maksuhäiriömerkintöjä.
Talousoppien ja säästämisen kannusteiden puute ruokkivat sosiaalista eriarvoistumista. Säästäminen ja sijoittaminen kulkevat usein joko verenperintönä tai taidot ovat ottaneet haltuunsa ne, joita asiat kiinnostavat. Taloustaitojen perusopeista jo peruskoulussa olisikin mittavaa hyötyä oman elämän ja arjen hallinnan turvaamiseksi ja muun muassa paisuvien maksuhäiriömerkintöjen hillitsemiseksi.
Teksti on julkaistu Lännen Median lehdissä 13.10.2018.