YK:n vuosittainen ilmastokokous (COP27) järjestetään 6.–18.11. marraskuuta Egyptin Sharm el-Sheikhissä. Keskuskauppakamari odottaa kokoukselta sitoutumista 1,5 asteen tavoitteeseen ja uskottavuutta toimeenpanoon. Kokoukseen osallistuva Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen kehottaa seuraamaan kokouksessa erityisesti eri maiden mahdollisia uusia ilmastolinjauksia, kehittyvien maiden odotuksiin vastaamista sekä energia- ja ruokakriisin vaikutuksia neuvotteluihin.
Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen osallistuu Egyptissä järjestettävään ilmastokokoukseen ensimmäisellä viikolla 6.–13. marraskuuta. Säkkisen mukaan ilmastokokouksessa kannattaa seurata erityisesti kolmea asiaa.
”Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama energian ja ruoan hinnan nousu sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneet välit tulevat varjostamaan ilmastokokousta. Maailman maat painivat kiihtyvän energiakriisin ja inflaation kourissa, ja akuutit kriisit voivat joko viedä neuvotteluissa päähuomion tai korostaa fossiilisista irtautumisen välttämättömyyttä. Valtiojohtajien huippukokouksessa saatetaan kuulla eri mailta ilmoituksia uusista ilmastotoimista. Huomio kohdistuu myös siihen, vastataanko ilmastokokouksessa kehittyvien maiden odotuksiin ilmastorahoituksesta”, sanoo Säkkinen.
Kehittyvien maiden näkökulma korostuu, sillä kokous järjestetään nyt Afrikan mantereella Egyptin isännöimänä. Säkkisen mukaan moni globaalin etelän valtio katsoo, että ilmastonmuutos on maailman rikkaiden maiden aiheuttama ongelma. Kehittyvät maat vaativat sisältöä aiempiin lupauksiin 100 miljardin euron vuosittaisesta ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamista.
”Puhtaan energian investoinnit etenevät vauhdilla teollisuusmaissa, mutta kehittyvissä maissa esimerkiksi rahoituksen saanti ja hinta on iso ongelma. Kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittäminen ja ilmastosopimuksen valtioiden välisten päästöhyvitysten sääntöjen viimeistely edistäisi yksityisen rahoituksen saamista kehittyvien maiden energiainvestointeihin”, sanoo Säkkinen.
Keskuskauppakamari odottaa ilmastokokoukselta tuloksia, jotka tuovat uskottavuutta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
”Kriiseistä huolimatta viime vuosina on saavutettu merkittävää edistystä kansainvälisessä ilmastodiplomatiassa. 95 prosenttia maailman päästöistä on erilaisten päästövähennystavoitteiden piirissä. Jos valtioiden nykyiset sitoumukset toteutetaan, maapallon lämpeneminen rajoittuu eri arvioiden mukaan 2,5-1,7 asteeseen. Pariisin sopimuksessa tavoiteltuun turvarajaan eli 1,5 asteeseen on kuitenkin vielä matkaa ja vain toimeenpano takaa onnistumisen ”, sanoo Säkkinen.
Säkkinen puhuu ilmastokokouksessa yrityskenttää edustavan kansainvälisen kauppakamari ICC:n Make Climate Everyone’s Business -tapahtumasarjassa.
”ICC:n viesti ilmastokokouksessa on, että maailman maiden on kirittävä sitoumuksiaan, jotta 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa ja Keskuskauppakamari tukee tätä tavoitetta. On tärkeää, että Egyptin kokouksen lopputuloksena toimeenpanoon saadaan lisää uskottavuutta. Yritykset tarvitsevat varmuutta siitä, että kurssi pitää, jotta investointeja uskalletaan ja kannattaa tehdä”, sanoo Säkkinen.
Seuraa ainakin näitä kolmea asiaa:
Kuullaanko valtioilta uusia ilmastositoumuksia? Ilmastokokous alkaa 7.11. valtionjohtajien huippukokouksella, jossa saatetaan kuulla eri mailta ilmoituksia uusista ilmastotoimista. Esimerkiksi 2021 Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä kuultiin Kiinan ja Intian hiilineutraaliustavoitteet. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.
Vastataanko kehittyvien maiden odotuksiin? Kehittyvät maat vaativat sisältöä aiempiin lupauksiin 100 miljardin euron vuosittaisesta ilmastorahoituksesta sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Keskustelussa on myös keinoja, joilla edistetään yksityisen rahoituksen saamista kehittyvien maiden ilmastotoimiin.
Miten energia- ja ruokakriisi näkyy neuvotteluissa? Valtiot painiskelevat parhaillaan kiihtyvän inflaation ja energiakriisin parissa, ja Venäjän sodan vaikutukset Ukrainan viljavientiin ja tuotantopanosten nousevat hinnat kärjistävät ruokakriisiä. Päivänpolttavat huolet voivat viedä neuvotteluissa päähuomion – tai korostaa fossiilisista polttoaineista irtautumisen tärkeyttä.
