Vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi uudisti ammatillista koulutusta oikeaan suuntaan. Keskiöön nousi työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja yksilölliset opintopolut. Reformin hyvin tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin vielä matkan päässä. Meidän näkemyksemme mukaan reformin tavoitteiden mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen vaatii vakaan taloudellisen toimintaympäristön sekä työrauhaa. Ammatillinen koulutus ei kaipaa lähivuosina suuria reformeja.
Opetushallituksen ennakointityön mukaan 46 % vuoden 2016 työvoimasta eläköityy 2035 mennessä. Ennakointitiedon mukaan ammatillisen koulutuksen vuosittainen tarve ei tule juurikaan supistumaan seuraavan 15 vuoden aikana. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita osaajia. Siksi on varmistettava, että jokaisella valmistuvalla on riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä muut valmiudet työelämään.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus
Viime vuosikymmenen aikana tehdyt koulutusleikkaukset ovat osuneet myös ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen reformin kanssa samaan aikaan rahoituksesta leikattiin 190 miljoonaa euroa. Selvitysten mukaan tämä on johtanut jopa 1600 opettajan irtisanomiseen ja opetuksen vähentämiseen noin 20 %. Me vaadimme, että ammatillisen koulutuksen resurssit ovat sellaisella tasolla, että jokaisella valmistuvalla on riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä muut valmiudet työelämään.
Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä myös rahoitusmalli uudistui. Siirtymäajan jälkeen käytössä on tarkoitus olla malli, jossa ammatillisen oppilaitoksen rahoitus koostuu 50 % perusrahoitusosuudesta, 35 % suoritusrahoitusosuudesta ja 15 % vaikuttavuusrahoitusosuudesta. Valitettavasti nykyinen hallitus on esittänyt perusrahoitusosuuden merkittävää kasvattamista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen kustannuksella. Me vastustamme tätä jyrkästi.
Ammatilliset oppilaitokset osakeyhtiöiksi
Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa voidaan nykyisin myöntää kunnille, kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille. Nykytila on sekava ja aiheuttaa ongelmia muun muassa verotukseen liittyvien menettelyiden kanssa. Tällä hetkellä ei voida myöskään varmistua rahoituksen kohdentumisesta täysimääräisesti ammatilliseen koulutukseen, jos koulutuksen järjestäjänä toimii esimerkiksi kunta tai kuntayhtymä.
Me esitämme, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat myönnettäisiin vain osakeyhtiömuodossa toimiville koulutuksenjärjestäjille. Tämä velvoittaa jokaisen koulutuksen järjestäjän muuttamaan toimintansa osakeyhtiömuotoiseksi. Ammattikorkeakoulujen osalta vastaava muutos on aiemmin tehty onnistuneesti. Ammatillisen koulutuksen osalta muutos voidaan tehdä vastaavasti.
Osakeyhtiömuoto mahdollistaisi nykyistä huomattavasti paremmin elinkeinoelämän roolin ammatillisen koulutuksen ohjauksessa. Ammattikorkeakouluja vastaavasti tulee säätää työ- ja elinkeinoelämälle merkittävä edustus osakeyhtiön hallintoelimissä. Osakeyhtiömalli mahdollistaa myös työelämälähtöisyyden edellyttämän nopean päätöksentekokyvyn.
