Kehysriihi oli Oscar-palkinnon veroinen suoritus – vai oliko sittenkään?

28.04.2021

Uusimmat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

Kehysriihi alkoi viime viikon keskiviikkona. Tavallisesti kaksi päivää kestävä romanttinen komedia on venynyt kahdeksanpäiväiseksi kummisetätrilogiaksi. Politiikan seuraajalle tämä on ollut hieno kokemus – esiintyjät tarjosivat vauhtia ja vaarallisia tilanteita, draaman kaarta, suuria tunteita ja kaiken lisäksi onnellisen lopun. 

Ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä kaikki on osa Keskustan suurta suunnitelmaa. Toisin sanoen Keskustan tarkoitus on lähettää vahva viesti medialle ja äänestäjille. Viesti on, että Keskustalla on väliä ja että Keskusta on se ainut Suomen julkisen talouden tasapainosta huolta kantava puolue. 

Istuvan hallituksen ykkösjuttu ja koossa pitävä voima on ollut jakaa rahaa moneen suuntaan. Kaikille poliittisille puolueille raha kelpaa ja siksi alkuperäinen analyysini oli, että hävittävää on liikaa ja siksi Keskusta ei oikeasti toivo hallituksen eroa. Keskustan vinkkelistä riskinä on esimerkiksi sote-uudistuksen peruuntuminen. 

Keskusta on varmasti saanut nyt viestinsä läpi. Onko sillä vaikutusta Keskustan kannatukseen, jää nähtäväksi. 

Mutta toimintaelokuva ei ole Oscarin arvoinen, mikäli itse sisältö eli sanoma, jää ohueksi. Oliko kehysriihi pelkkää näytelmää vai jääkö sisällöstäkin jälkipolville kerrottavaa.

Tätä kirjoittaessa neuvottelut eivät ole vielä ihan päätöksessään. Mutta Hesarin Teemujen tietojen mukaan paljon jo tiedetään.  

Lehtitietojen mukaan: 1) kehykset rikotaan sekä vuonna 2022 (900 milj. eurolla) että vuonna 2023 (500 milj. eurolla), 2) veroja kiristetään 100 miljoonalla eurolla (mm. lähdevero institutionaalisille sijoittajille), 3) menoja karsitaan noin 370 miljoonan euron edestä esim. kuntien valtionosuuksista leikkaamalla ja 4) työllisyyttä lisätään mm. työllisyyspalveluita edelleen kehittämällä. 

Edellisen ennakollisen listan perusteella voi todeta, ettei Keskusta ansaitse riihestä Oscaria. Käsikirjoitus ei kosketa katsojaa. Alkuperäinen hallitusohjelma on ilmeisesti viimeistään nyt revitty palasiksi. Ottaen huomioon draaman määrä, joutuu Keskustapuolueen peräänkuuluttamaa julkistalouden vastuullisuutta etsimään suurennuslasilla. 

Hallitus rikkoo kehykset, vaikka talouden odotetaan kasvavan vinhaa vauhtia jo tänä vuonna ja varsinkin ensi ja vielä sitä seuraavanakin vuonna. Sikäli kun ennusteet pitävät paikkansa, on hyvin vähän perusteita rikkoa tähän asti kunnioitettu ja hyvin toimiva kehysjärjestelmä. Päinvastoin. Olettaen, että suuria negatiivisia shokkeja ei tule, vähintäänkin kehyksiin pitäisi palata niin pian kuin mahdollista. Ja pidetään mielessä, että julkinen talous velkaantuisi, vaikka kehyksiin palattaisiinkin. Eli mistään kiilusilmäisestä kurituspolitiikasta ei varsinaisesti olisi kyse. 

Ja ne työllisyyspäätökset. Hesarin tietojen mukaan hallitus tekisi päätökset 15 000 lisätyöllisestä VM:n arvioimana. Tämä olisi hyvä saavutus, joskin riittämätön alkuperäisiin tavoitteisiin nähden. Jostain syystä ilmeisesti muut työllisyysarviot tehdään jonkun muun kuin VM:n arvioimana. Sitä voi vaan kysyä, miksi näin. Voiko olla, ettei VM lyö leimaansa näihin ”muihin” arvioihin? Ja jos näin olisi, niin voi asiallisesti kysyä, että miksi ei? Toivottavasti saamme näihin kysymyksiin vastauksen lähitulevaisuudessa. 

Vedän tekstini ja riihen yhteen sanonnalla: paljon melua lähes tyhjästä.

Kategoriat:Työllisyys, Politiikka, Mauri Kotamäki