Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa valtioneuvoston U-kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyydestä ja eheydestä (ESG-luokitustoiminta) (U 34/2023 vp.). Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää kunnioittavasti seuraavan.
Komission ehdotuksella pyritään edistämään sijoittajien, yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta arvioida kestävyystekijöitä entistä paremmin samalla varmistaen ESG-luokituksia koskevan tiedon luotettavuus aikaisempaa kattavammin. Komissio ehdottaa ESG-luokittajille tiedonantovelvoitteita, organisatorisia vaatimuksia sekä EU-tasoista valvontakehikkoa.
Keskuskauppakamari kannattaa komission ehdotuksen tavoitteita ja ESG-luokittajien ottamista EU-sääntelyn piiriin. Keskuskauppakamari kannattaa U-kirjelmässä esitettyä valtioneuvoston kantaa jäljempänä esitetyin huomautuksin.
ESG-luokituksia hyödynnetään yhä useammin esimerkiksi sijoituspäätöksiä tehtäessä. On tärkeää, että käytetyistä luokitusmenetelmistä annetaan riittävästi tietoja, sillä eri ESG-luokittajien tarjoamien ESG-luokitusten tarkoitus ja tavoiteasetannat ovat erilaisia, ja tämä voi johtaa merkittäviin eroihin eri ESG-luokitusten välillä. ESG-luokitustoiminnan objektiivisuuden ja uskottavuuden kannalta on myös tärkeää, että ESG-luokitustoiminta on selkeästi erotettu ESG-luokituksiin liittyvästä neuvonannosta ja mahdollisten eturistiriitojen hallinta on järjestetty ESG-luokittajissa tehokkaasti.
Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelmaan liittyvä lainsäädäntö on jo epäsuorasti lisännyt markkinatoimijoiden riippuvuutta ESG-luokituksista. ESG-luokitustoiminnan ottaminen sääntelyn piiriin ei Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan saa johtaa siihen, että muuhun sääntelyyn otettaisiin suoria velvoitteita käyttää ESG-luokituksia. Myöskään valvontakäytänteiden kautta ei tule luoda mekanismeja, jotka tosiasiallisesti velvoittavat ESG-luokitusten käyttöön. Finanssialan EU-sääntelyssä on finanssikriisin jälkeen pyritty vähentämään eri toimijoiden liiallista riippuvuutta luottoluokituksista, ja vastaavia riippuvuussuhteita tulee välttää myös kestävyysluokitusten osalta.
Keskuskauppakamari pitää tarpeellisena kiinnittää asetusneuvotteluissa huomiota myös sääntelyn oikeasuhtaisuuteen. Kilpailua vielä kehittymässä olevalla ESG-luokitusmarkkinalla ei tulisi rajoittaa luomalla sääntelyn kautta liian korkeita esteitä markkinoille tulolle.
