Viite: VN/1587/2022
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain 5 a §:ää (sulkemiskorvaus) ja 5 e §:ää (matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten ja liiketoimintarajoitusten alaisten yritysten kustannustuki).
Sulkemiskorvauksella kompensoidaan koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle, kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Lain 5 § (sulkemiskorvaus) koskisi alle 50 työntekijän yrityksiä. Tätä suurempien yritysten sulkemiskorvauksen valmistelua jatketaan tämän HE:n rinnalla. Tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022. Korvauksiin oikeuttaisivat varsinaiset sulkemispäivät tukikaudelta. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.
Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 20 prosenttiin.
Keskuskauppakamari kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavan.
Keskuskauppakamarin mukaan kustannustuen kuudes hakukierros koronakriisistä pahiten kärsineille aloille on tarpeellinen. On edelleen yrityksiä, joiden osalta korona-ahdinko ei ole ohi ja joille uudet rajoitukset saattavat tarkoittaa konkurssia lähes kahden vuoden sinnittelyn jälkeen. Kauppakamareiden 25.1.2022 toteuttaman jäsenkyselyn mukaan yritysten yleisnäkymät ovat jälleen huonontuneet syksystä. Kyselyyn vastasi yli 2800 yritystä. Yrityksistä hieman yli puolet (52 prosenttia) uskoo, että liikevaihto kasvaa tai pysyy ennallaan tulevien kahden kuukauden aikana. Syyskuussa kasvuun uskoi 64 prosenttia yrityksistä. Konkurssin riskin koetaan nyt nousseen hieman useammassa yrityksessä kuin vielä syksyllä. Noin 21 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi konkurssin riskin kasvaneen.
Kustannustuen ja sulkemiskorvauksen enimmäismäärä
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan kustannustuen yrityskohtainen enimmäismäärä, samoin kuin kaiken kokoisten yritysten sulkemiskorvauksen yrityskohtainen enimmäismäärä tulisi nostaa 10 miljoonaan euroon. Samalla kuitenkin niin, että tukien yrityskohtainen yhteenlaskettu enimmäismäärä säilytettäisiin 10 miljoonassa eurossa. Tämä kustannustuen ja sulkemiskorvauksen kertakohtaisen enimmäismäärän nostaminen on mahdollista toteuttaa EU:n väliaikaisten valtiontukisääntöjen puitteissa.
Keskuskauppakamari esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö laskisi arvion siitä, kuinka monella yrityksellä 2,3 miljoonan euron tukikatto on jo tullut täyteen. Keskuskauppakamarin arvio on, että tukien enimmäismäärä on tullut jo monella, varsinkin suurella yrityksellä, täyteen. Kaiken kokoisten yritysten tukikattoa on nostettava, jotta hallitukset rajoitustoimista ja elinkeinovapauden poikkeuksellisesta rajoittamisesta johtuvat tappiot voidaan korvata kärsineille yrityksille.
Keskuskauppakamari painottaa, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on ollut koko kriisin ajan huomattavasti vähäisempää kuin mitä EU:n valtiontukisäännöt olisivat mahdollistaneet. Tuet ovat olleet myös merkittävästi pienempiä kuin tuet, joita yrityksille on maksettu muissa Pohjoismaissa. Tämä heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin kuten Ruotsiin.
Lisäksi Keskuskauppamari esittää, että sulkemiskorvauksesta poistetaan konsernikohtainen tarkastelu. Esimerkiksi ravintoloiden sulkeminen tulee korvata kaikille ravintoloille, vaikka ravintolat toimisivat osana konsernia, jossa on myös muita toimialoja, joiden liikevaihto ei ole laskenut.
Muita huomioita
Keskuskauppakamarin mukaan tuen vertailuajankohtana tulee olla ajanjakso, joka edustaa ns. normaalia ajanjaksoa yrityksen liiketoiminnassa, eikä vertailuajankohta voi olla syksy 2021. Keskuskauppakamari esittää, että vertailuajankohdaksi muutetaan ajanjakso vuodelta 2019.
Keskuskauppakamarin kannattaa, että omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 20 prosenttiin.
