Verohallinto on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa arvonlisäveroilmoituksen uudesta tietosisällöstä, joka otettaisiin käyttöön vuonna 2022. Keskuskauppakamari esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.
Yleistä
Muutoksen taustalla on Verohallinnon pyrkimys saada parempi kuva verovelvollisen toiminnasta uuden, nykyistä laajemman ja yksityiskohtaisemman ilmoituksen myötä. Laajempi tietopohja mahdollistaisi Verohallinnon mukaan tehokkaamman riskiperusteisen valikoinnin ja nykyistä pidemmälle viedyn automatisoidun ohjauksen ja valvonnan.
Toisaalta arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentaminen aiheuttaisi yrityksille kustannuksia muun muassa henkilöstön kouluttamisesta ja järjestelmämuutoksista. Osa muutoksista on sellaisia, ettei ilmoituksessa tarvittavaa tietosisältöä saada helposti yksittäisellä verokoodimuutoksella. Lisäksi kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä IT-järjestelmän (esim. SAP) verokoodien rajallinen määrä aiheuttaisi ongelmia, joten erillisten verokoodien tarpeellisuutta tulisi harkita huolellisesti. Tietosisällön laajentaminen tarkoittaisi monelle yritykselle myös nykyisten prosessien muutosta, esimerkkinä edustustilaan liittyvien arvonlisäverojen oikaisu kerran vuodessa.
Kustannuksia aiheutuisi merkittävästi jo vuoden 2021 aikana, jolloin muun muassa tarvittavat järjestelmäpäivitykset olisi tehtävä. Koronaviruspandemian vuoksi taloudellisten ja henkilöstöresurssien sitominen arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön muutokseen tulisi monen yrityksen kohdalla olemaan haastavaa. Tämän vuoksi Keskuskauppakamari toivoo Verohallinnon harkitsevan uudistuksen lykkäämistä vuoteen 2023. Arvonlisäveroilmoittamisen muutoksen aikataulussa tulisi ottaa huomioon myös viranomaisten muut raportointivelvollisuuden laajentamista koskevat suunnitelmat ja uudistukset sekä sähköisten laskujen tietosisältöä koskevat tulevat muutokset.
Verohallinnon toimittaman liitemuistion mukaan laajempi tietopohja mahdollistaisi muun muassa Tullin vertailutietojen hyödyntämisen. Keskuskauppakamari toteaa, etteivät arvonlisäveroilmoitusten tiedot useinkaan ole vertailukelpoisia vienti-ilmoituksiin, ja raportoinnissa saattaa olla ajallisia eroja. Näiden erojen ei tule johtaa ylimääräisiin selvityspyyntöihin toimijoille.
Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että arvonlisäverotusta koskevien tietojen tarkempi erittely tosiasiallisesti vähentäisi verovelvollisille lähetettävien selvityspyyntöjen määrää. Verohallinnon tulisi asettaa selkeät mittarit selvityspyyntöjen määrän muutosten seuraamista varten.
Ohjeessa olisi hyvä täsmentää, tulisiko ulkomaisen Suomeen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidyn yrityksen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi AVL 12 §:n mukaisesti, raportoida veroilmoituksella Suomessa tapahtuvat myynnit, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta AVL 9 §:stä johtuen. Samoin tulisi täsmentää, tulisiko ulkomaisen Suomeen alv-velvolliseksi rekisteröidyn yrityksen raportoida veroilmoituksella ulkomailla tekemänsä myynnit.
Veroton myynti (ei vähennysoikeutta)
Arvonlisäverottomien erien raportoiminen tulisi aiheuttamaan hankaluuksia, koska muu arvonlisäverosääntely ei koske näitä, joten esimerkiksi ajallisesta kohdistamisesta, veron perusteesta ja muista raportointiin vaikuttavista seikoista aiheutuisi huomattavia epäselvyyksiä. Verottomien myyntien määrittely on monessa tilanteessa tulkinnallista erityisesti liitännäiserien tai muun vähäisen toiminnan tai yksittäisten tuottoerien osalta, jolloin riski raportointivirheistä kasvaisi. Raportoiminen tulisi lisäämään hallinnollisia velvoitteita ja vaatimaan merkittäviä muutoksia järjestelmiin. On kyseenalaista, missä määrin tietoa arvonlisäverottomista eristä tarvitaan verovalvontaan. Keskuskauppakamari katsoo, että verottoman myynnin raportointivaatimusta tulisi vielä harkita uudelleen.
Muu 0-verokannan alainen liikevaihto
Ohjeen mukaan tässä kohdassa ilmoitettaisiin muun muassa varastointimenettelyyn liittyvä veroton myynti. Ohjetta olisi hyvä selventää call off -varastointimenettelyn ilmoittamiseen liittyen.
Marginaaliverotusmenettely
Marginaaliverotettavan toiminnan osalta tulisi selventää, tarkoitetaanko sillä vain käytettyjen tavaroiden tai taide-esineiden marginaaliverotusta, vai tuleeko myös esimerkiksi matkatoimistopalveluja koskeva marginaaliverotusmenettely eritellä tässä kohdassa.