Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Yleisiä huomioita:

• Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikki riippuvaisia toisistaan ja ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikeuttavat kaikkien tavoitteiden toteuttamista.
• Ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää toimia kaikilta – valtioilta, yrityksiltä, yksityishenkilöiltä jne. Eri toimijoilla on erilaisia vastuita ja myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi on muistettava, että valtiolla ja julkisen vallan toimijoilla on aina ensisijainen ja keskeinen vastuu aktiivisin toimin turvata ihmis- ja perusoikeuksia.
• Yritysvastuuodotusten ja -vaatimusten – myös kestävän kehityksen vaatimusten – vahvistuessa yrityksiltä odotetaan koko ajan enemmän ihmisoikeuksien huomioimista toiminnassaan. Lähtökohtana on, että yritystoiminnassa ei heikennetä ihmisoikeuksia (do no harm -periaate). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) sisältävät tärkeän huomion siitä, että tarvitaan eri toimijoiden yhteisiä ponnistuksia kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Monilla yritysten kehittämillä tuotteilla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteita, ja suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa näissä kysymyksissä. Koska yritysvastuun ja sosiaalisen vastuun perustana olevan ihmisoikeusvastuun toteuttaminen edellyttää ymmärrystä kansainvälisesti tunnustetuista ihmisoikeuksista, olisi tärkeää, että julkinen valta tukee kaikin keinoin (esim. resurssipanostuksin) ihmisoikeuksien noudattamista suomalaisella yrityssektorilla (myös perusoikeudet). Julkisen vallan tuki edistäisi ihmisoikeusvastuun noudattamista yrityskentällä, mikä auttaisi yrityksiä menestymään myös kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisten yritysten menestyminen tukee työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa.

2) Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Työpaikat sekä verotulojen mahdollistama hyvinvointipalvelujen luonti syntyvät kun yritykset tekevät kannattavaa liiketoimintaa. Yritysten liiketoiminnan tulee olla paitsi kannattavaa myös vastuullista. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Vastuullinen yritys kantaa huolta myös sosiaalisesta vastuullisuudesta, työntekijöistä, tuotantoketjuistaan sekä yleisesti yhteiskunnan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Vastuulliset yritykset osallistuvat myös keskusteluun ja omalla toiminnallaan edistävät laajemmin sosiaalisen vastuun toteutumista yhteiskunnassa.

Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

• Ihmisoikeuksien ja ympäristön yhteydet: Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, luontoon ja ihmisiin. Ilmastokriisi voimistaa useita asioita, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja merten happamoitumista. Ekosysteemipalveluiden heikkeneminen on suorassa yhteydessä ihmisoikeuksien heikkenemiseen meillä ja muualla. Ihmis- ja perusoikeuksia ei voi tarkastella erillään luonnon- ja ympäristönsuojelusta. Oikeus terveyteen nivoutuu tiiviisti puhtaaseen ja hyvinvoivaan ympäristöön. On tärkeää, että ihmisten hyvinvointia tarkastellaan yhdessä ympäristön ja luonnon hyvinvoinnin kanssa. Tämä yhteys näkyy siinäkin, että merkittävä osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista liittyy ihmisoikeuksiin. Koronapandemia osaltaan osoitti ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin elintärkeän yhteyden.

Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

• Ihmisoikeudet ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi tulisi linkittää ympäristökysymyksiin ja ympäristövaikutusten arviointiin.

Keskuskauppakamari on kehittänyt kaksi konkreettista työkalua ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Se on käynnistänyt Global Compact -yritysvastuualoitteen, joka perustuu YK:n kansainvälisiin julistuksiin ja sen sopimuksiin. Siihen sitoutuneet yritykset sitoutuvat liiketoiminnassaan kaikkialla maailmassa kunnioittamaan ja edistämään YK:n kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksista ja työntekijöiden oikeuksista. Lisäksi Keskuskauppakamari on parhaillaan viimeistelemässä yrityksille ja yhteisöille suunnatun, Ihmisoikeussitoumuksena tunnetun järjestelmän valmistelua, joka auttaa organisaatioita kehittämään osaamistaan ja edistämään ihmisoikeuksia toiminnassaan. Järjestelmä vahvistetaan syyskuussa, jonka jälkeen sen käyttöönottoa edistetään loka-marraskuussa käynnistyvillä koulutustilaisuuksilla.

3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet

• Erilaisten elämänalojen jatkuvasti teknistyessä ja digitalisoituessa, teknisessä kehityksessä ja digitalisaatiotuotteiden kehittämisessä on tärkeää huomioida ihmis- ja perusoikeudet. Koska alan tuotteita kehitetään erityisesti yksityisen sektorin toimijoiden, ml. yritysten toimesta, julkisen vallan tulisi tukea yksityistä sektoria tiettyjen ihmis- ja perusoikeuksien, kuten yksityisyyden suojan vaatimusten noudattamisessa, jotta yritykset voivat osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa omaa ihmisoikeusvastuutaan.
• Avoimuus ja transparenssi ovat tärkeitä tekijöitä ihmisoikeuksien edistämisessä. Tämä koskee myös yrityksiä. Vaikeissa tilanteissa ja kriiseissä (kuten koronan keskellä) oikean tiedon saannin ja tiedon kulun merkitys korostuus. Samalla tulee puuttua sosiaalisessa mediassa esiintyvään väärään ja harhaanjohtavaan tietoon.

Muita huomioitavia asioita:

• Inklusiivisuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Smart city -kehityksessä
• Osallisuuden turvaaminen ja mahdollisuus kansalaisilla vaikuttaa aktiivisesti kehitykseen
• Turvallisuusasiat
• Datan omistaminen ja käyttö – läpinäkyvyys
• Uudet työntekemisen mallit ja työntekijöiden oikeuksien toteutuminen niissä (esim. alustataloudessa)
• Mahdollisuudet puuttua disinformaation levittämiseen

4) Yhdenvertaisuuden edistäminen

Yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien vastuulla. Julkisella vallalla on keskeinen vastuu varmistaa, että oikeudet toteutuvat. Lisäksi yrityksillä, työpaikoilla, oppilaitoksilla ja kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli työntekijöiden oikeuksien, tasa-arvon, sukupuolten välisen tasa-arvon, syrjimättömyyden ja perheystävällisyyden toteutumisessa. Lehdistönvapauden, median ja avoimuuden merkitys korostuu tavoitteita edistettäessä.

Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

• Työnteon muuttuvat muodot ja ihmisoikeudet: Ei-työsuhteisesti työskentelevät työntekijät (alusta-, vuokra- ja freelancer -työntekijät, harjoittelijat jne.) saattavat joutua haavoittuvaan asemaan, koska työlainsäädäntö ei suojaa heitä yhtä hyvin kuin työsuhteisesti työskenteleviä työntekijöitä. Näihin haavoittuviin ryhmiin on syytä kiinnittää huomiota ja varmistaa, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa.
• Syrjintä: Suomalaisen yhteiskunnan moninaistuessa syrjimättömyyteen yhteiskunnassa (ml. työelämässä) tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. On huolestuttavaa, että sukupuolten tasa-arvoa haastetaan ja kyseenalaistetaan.
• Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja syrjimättömyys palveluissa ja työnhaussa:
  • romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat
  • seksuaalivähemmistöt ja eri sukupuolet
  • vammaiset, vanhukset, lapset ja nuoret
  • uskonnot

Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

• On varmistettava, että ihmisoikeudet ja ihmisoikeusvastuu toteutuvat yhteiskunnassa. Valtion velvollisuutena on varmistaa, että syrjintää ennaltaehkäistään ja syrjintään puuttumiselle on tehokkaat kansalliset keinot.
• Translain uudistus
• Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunta
• Saamelaisten oikeuksien toteutuminen

Miten kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan tukea niiden asioiden kehitystä, joissa Suomella on parannettavaa?

• YK-järjestöt ja muu globaali yhteistyö
• Yritysten kansainvälinen yhteistyö, kannustetaan hakemaan keinoja ihmisoikeuksien edistämiseen
• EU- tason ja pohjoismainen yhteistyö