Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelua koskeva arviomuistio

Alustavat ajatukset kantaviksi läpileikkaaviksi periaatteiksi (kaikki liikennemuodot)

Kysymys 1: Pidättekö linjauksia tärkeinä? Puuttuuko niistä jotain?

  • Linjauksia olisi hyvä tarkastella myös tarvelähtöisyyden kautta. Linjauksissa voisi tuoda esille esimerkiksi automaation ja digitalisaation vaikutusta logistiikkaan ja niiden avulla saavutettaviin päästövähennyksiin. Linjauksista ja arviomuistiossa voisi tuoda esiin myös enemmän niitä tarpeita, joita yrityksillä on liikenteen digitalisoitumisen osalta.
  • Linjauksessa 3 tuodaan esille luottamuksen rakentaminen. Tässä kohdassa olisi erityisesti syytä nostaa esille henkilötietosuojaan liittyvät kysymykset, ja yrittää löytää ratkaisuja EU-tasolla. Samalla tavalla datan omistajuuteen liittyvät kysymykset, jotka on tuotu esille myös linjauksessa 1 tulisi nostaa keskiöön. Erityisesti linjauksessa 1 tulisi huomioida paremmin Suomessa vallitsevat erilaiset alueelliset olosuhteet.
  • Linjauksessa 6 mainitaan tiedon saaminen laadukkaaseen digitaaliseen muotoon. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että arviomuistiossa otettaisiin enemmän esille datan laadun merkitystä.
  • Linjauksessa 8 suoritus- ja riskiperustaisen sääntelyn osalta yksityiskohtaisesta sääntelystä tulee pyrkiä eroon silloin kuin se järkevää. Suomen tulisi kuitenkin vaikuttaa ja nojautua eurooppalaisiin ratkaisuihin teknisten säännösten osalta. Arviossa todetaankin onnistuneesti, että usein tarpeen on olemassa olevien esteiden purkaminen.

Kysymys 2: Miten linjauksia voitaisiin konkreettisesti parhaiten edistää?

  • Käytännössä tavoitteiden edistäminen tapahtuu pääosin edelleen liikennemuotokohtaisesti. Etenkin EU- ja KV-sääntelyn osalta linjauksia voitaisiin edistää kartoittamalla mihin halutaan päästä ja miten. Näiden lisäksi tärkeimpien asioiden osalta olisi hyvä laatia suunnitelmat, jotka huomioivat täysimääräisesti EU- ja KV-tasoilla tapahtuvan kehityksen ja edelleen tunnistavat eri liikennemuotojen välillä vallitsevat erot.
  • Selkeämmät liikennemuotokohtaiset tavoitteet antaisivat paremmin kehystä sille mihin suuntaan halutaan mennä ja näin ollen myös toteutumisen seuranta olisi helpompaa.Liikennemuotokohtaiset tavoitteet tulisi olla linjassa 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa.

Alustavat automaatiolle asetettavat tavoitteet liikenteen automaatiossa (kaikki liikennemuodot)

Kysymys 3: Miten realistisina näette tässä esitetyt tavoitteet ja niiden aikataulun? Miten osallistutte tai haluatte osallistua tavoitteita toteuttaviin mahdollisiin hankkeisiin?

  • Asetettuja tavoitteita voisi myöhemmässä vaiheessa selkeyttää yhdessä alan yritysten kanssa ainakin yritysten tarpeiden näkökulmasta mutta myös kartoittaa mitä kasvun mahdollisuuksia yrityksille on tarjolla
  • Tieliikenteen automaation osalta kokeiluiden ja testausten tuloksia voisi jakaa avoimemmin
  • Tieliikenteen automaation osalta tavoitteissa tulisi myös huomioida Suomen hitaasti uusiutuva ajoneuvokanta ja tiestön kunto.
  • Merenkulun automaation osalta muistiossa esille tuotu ajatus Itämerestä testialueena on erittäin kannatettava, huomioiden mm. jo nyt käynnissä olevat viranomaisyhteistyön.

Alustavat yhteiset toimenpidekokonaisuudet (kaikki liikennemuodot)

Kysymys 4: Puuttuuko toimenpiteistä mielestänne jotakin keskeistä?

Kysymys 5: Mitä konkreettista toimenpiteiden käynnistämiseksi/jatkamiseksi tulisi tehdä? Kenen toimesta?

  • Arviomuistiossa tulisi tuoda vahvemmin esille EU- ja KV-tason yhteydet ja huomioida jo tehty ja meneillään oleva työ sekä EU:n että kansainvälisten järjestöjen piirissä.

Yleiskatsaus tieliikenteen automaation tilaan

Kysymys 6: Pidättekö nykytilan analyysia oikeaan osuneena? Onko siihen mielestänne jotain lisättävää?

Kysymys 7: Näkemyksenne Suomen vahvuuksista ja heikkouksista tieliikenteen automaatiossa?

  • Tieliikenteen automaation osalta tulisi huomioida alueelliset erot, ml. infran kunto paremmin.
  • Infran kunto on keskeinen tekijä automaation edistämisessä.

Tiedon hyödyntäminen ja hajautetun tiedonjakoinfrastruktuurin rakentaminen tieliikenteessä

Kysymys 8: Oletteko samaa mieltä siitä, että edellä on esitetty keskeiset tiedot, joiden jakaminen tulisi saada aikaan? Tulisiko listaan lisätä joitakin tietoja?

Kysymys 9: Mitä muita toimenpiteitä voitaisiin tehdä tiedonjaon parantamiseksi?

  • Tiedon ajantasaisuuteen ja laatuun tulisi kiinnittää jatkotyössä paremmin huomiota.

Kysymys 10: Näkemyksenne erityisesti viranomaisten pistepilviaineistojen mahdolliseen hyödyntämiseen muihin tarpeisiin?

Tieliikenteen automaation edellyttämä digitaalinen infrastruktuuri

Kysymys 11: Muita mahdollisia toimenpiteitä?

Mobiilit tietoliikenneyhteydet tieverkolla

Kysymys 12: Muita mahdollisia toimenpiteitä?

  • Fyysisen infran päälle rakennettavan digi-infran osalta yksi keskeinen tekijä on verkkojen kattavuus, tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota jatkotyössä.

Tieliikenteen automaation edellyttämä fyysinen infrastruktuuri

Kysymys 13: Pidättekö edellä esitettyjä johtopäätöksiä oikeanlaisina? Olisiko toimenpiteisiin syytä lisätä jotain?

  • Tieliikenteen automaation osalta olisi hyvä tarkastella mitä nykyisiä ongelmia voidaan ratkaista automaation avulla.

Teiden kunnossapito

Kysymys 14: Mitä kehitystarpeita ja toisaalta mahdollisuuksia liikenteen digitalisaatio mielestänne kohdistaa teiden kunnossapitoon?

  • Digitalisaation avulla edistää tiestön kunnossapitoa, tätä voisi tuoda enemmän esille arviomuistiossa.


Tiedon jakaminen ja sen edellytykset meriliikenteen automaation näkökulmasta

Kysymys 15: Mitä ovat sellaiset 1) turvallisuuden 2) ympäristön 3) tehokkaan toiminnan kannalta olennaiset tiedot, joita ei ole vielä saatavilla, mutta tulisi jakaa 1) viranomaisille 2 kaikkien toimijoiden käyttöön? Olisitko itse halukas jakamaan kyseisiä tietoja ja miten tiedon jakaminen tapahtuisi?

Kysymys 16: Miten tarkkoja ja ajantasaisia tietojen tulisi olla? Valaiskaa asiaa käyttötapauksella

Kysymys 17: MIten hajautettu tiedonjaon infrastruktuuri tulisi käytännössä toteuttaa?

Kysymys 18: Miten ja missä määrin merikartan ja muita navigointitietoja voidaan kehittää dynaamisemmiksi? Olisitko itse halukas osallistumaan dynaamisuutta lisääviin toimiin ja miten?

Meriliikenteen automaation edellyttämä digitaalinen infrastruktuuri

Kysymys 19: Kertokaa käytännön esimerkkejä omista havainnoistanne, miten datan siirto toimii eri alueilla, erilaisilla viestintäratkaisuilla ja erilaisiin tarkoituksiin?

Kysymys 20: Miten edistyneiden ratkaisujen käyttöönotto ja rahoitus tulisi organisaoida? Olisitteko itse halukas osallistumaan, ja millaisia tarpeita/käyttötapauksia teillä on?

Yleiskatsaus raideliikenteen automaation tilaan

Kysymys 21: Miten ja missä Suomen tulisi edistää raideliikenteen sääntelyä ja kehittämistä niin, että digitalisaation ja automaation hyödyt voitaisiin mahdollisimman täysimääräisesti ottaa käyttöön?

Kysymys 22: Miten kaupunkiraideliikenteen ja pikaraitioteiden automaation tulisi tässä työssä huomioida?

Raideliikenteen automaation edellyttämä digitaalinen infrastruktuuri

Kysymys 23: Minkälaisia mahdollisuuksia näette kehitteillä olevan modulaarisen RCA-mallin tarjoavan Suomen raideliikenteen automaation edistämisessä?

Kysymys 24: Liikenteenohjauksen kehittämisen (Digirata/ERTMS-kehitystyö) lisäksi, mitä kehitystarpeita siirtyminen automaattiseen ja osin autonomiseen liikenteeseen edellyttäisi?

Raideliikenteen automaation edellyttämä fyysinen infrastruktuuri

Kysymys 25: Miten raideliikenteen fyysisen infrastruktuurin kehittymistä voitaisiin mielestänne parhaiten edistää?

  • Nykytilaa kapasiteetti ongelmien jne osalta tulisi tarkastella kriittisesti, että liikenteellisiin pullonkauloihin puuttumalla helpotettaisiin vallitsevaa tilannetta.

Yleiskatsaus droneliikenteen automaation tilaan

Kysymys 26: Pitääkö yllä mainittu yleiskuvaus miehittämättömän ilmailun automaation nykytilasta paikkansa? Mitä muuta yleiskuvauksessa tulisi tuoda esiin?

Tiedon hyödyntäminen ja hajautetun tiedonjakoinfrastruktuurin rakentaminen droneliikenteessä

Kysymys 27: MIllaista automaation kannalta olennaista tietoa tulisi saada säätietojen, lentoesteiden ja muiden miehittämättömien ilma-alusten sijaintitietojen ohella liikkumaan toimijoiden välillä?

Droneliikenteen edellyttämä digitaalinen infrastruktuuri

Kysymys 28: Miten uusilla verkkoratkaisuilla voitaisiin tukea miehittämättömän ilmailun automaation kehitystä?

Droneliikenteen automaation edellyttämä fyysinen infrastruktuuri

Kysymys 29: Minkälaista fyysisen infrastruktuurin kehittämistä tarvitaan, jotta miehittämättömän ilmailun automaatio voi kehittyä?

Vaikutusten arviointi

Kysymys 30: Onko tiedossanne koti- tai ulkomaisia indikaattoreita, joita voitaisiin hyödyntää automaation vaikutusten arvioinnissa? Entä parhaita käytäntöjä asiassa?

Kysymys 31: Miten vaikutusten arviointia voitaisiin kehittää?