Kestävyysverkosto tarjoaa vastuullisuusoppia ja vertaistukea 

Vastuullisuuden kehittäminen on monessa yrityksessä vaikeasti luotsattava kokonaisuus, josta on hankala saada pitävää otetta. Espoolaisen MTB-Siivouspalveluiden markkinointi- ja viestintäjohtaja Nea Backström sekä porilaisen Fiblon Oy:n brändi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg ovat hakeneet siihen askelmerkkejä Johdon kestävyysverkostosta.  

Yrityksiä koskevat kestävyysvaatimukset kiristyvät jatkuvasti ja samalla on lisääntynyt myös niitä koskevan tiedon tarve. 

Tämä on näkynyt selkeästi myös Keskuskauppakamarin keväällä 2024 lanseeraamassa Johdon kestävyysverkostossa, joka on kasvattanut nopeasti jäsenmääräänsä. 

Verkoston vuosijäsenenä pääsee mukaan säännöllisiin tapaamisiin, joissa on tarjolla asiantuntijakatsauksia sekä tuoretta tietoa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä koskevasta sääntelystä. 

Bonuksena ovat konkreettiset yritysesimerkit ja round table -keskustelut. Niissä nostetaan esiin vastuullisuuden johtamiseen liittyviä haasteita mutta kerrotaan myös esimerkkejä onnistumisista.

Espoolaisen, vuonna 1987 perustetun MTB-Siivouspalvelu Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Nea Backström on ollut mukana kestävyysverkostossa alusta lähtien. Noin seitsemän miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys työllistää lähes 200 henkilöä. 

”Vastuullisuus on tällä toimialalla entistä tärkeämpi kilpailuvaltti ja samalla laatutekijä. Meillä on ollut ympäristöjärjestelmä käytössä jo kymmenen vuotta, ja panostamme myös sosiaaliseen vastuuseen. Tavoitteemme on olla alan paras työpaikka Suomessa ja samalla Euroopan kärkeä”, Backström toteaa. 

Kestävyysverkoston keskeisin hyöty on hänen mukaansa se, että monimutkainen ja paperinmakuinen pykäläbyrokratia kääntyy siellä konkretiaksi. Samalla avautuvat työläiden raportointivaatimusten taustalla olevat tavoitteet ja keinot, joilla vastuullisuus saadaan osaksi yrityksen arkea. 

”On ollut helpottavaa huomata, että samojen asioiden parissa painiskelevat myös isommat yritykset. Se mikä näyttää hyvältä paperilla, ei aina toimikaan käytännössä”, Backström lisää. 

Hän rohkaiseekin vastuullisuusvelvoitteiden ja hiilijalanjälkilaskelmien parissa pakertavia rohkeasti mukaan. 

”Yhteisissä verkostotapaamisissa kuulee hyviä käytäntöjä. Niiden myötä asiat kirkastuvat huomattavasti paremmin kuin pelkkien asiantuntijaluentojen tai nettihakujen pohjalta. Lisäksi neuvoja ja vinkkejä voi kysellä verkostokollegoilta myös verkostotapaamisten ulkopuolella”, Backström lisää.

Verkostoitumisen voimaa korostaa myös kattaus- ja pyyhintätuotteita majoitus- ja ravintola-alalle valmistavan porilaisen Fiblon Oy Ab:n brändi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg. 

Vuonna 1979 perustettu perheyritys tekee runsaan 8 miljoonan euron liikevaihtoa, työllistää noin 25 henkilöä ja on panostanut vastuullisuusasioihin jo vuosikymmeniä. Siitä huolimatta Ekberg lähti kestävyysverkostoon mukaan heti sen alkumetreillä. 

”Pk-yrityksillä on vain harvoin aikaa, osaamista ja resursseja paneutua vastuullisuusteemoihin riittävän syvällisesti. Tästä Keskuskauppakamarin verkostosta onkin ollut valtavasti apua. Toisten yritysten kollegoilta tuleva mentorointi- ja sparrausapu on todella arvokasta”, hän kiittelee. 

Ekbergin mukaan yrityksissä käperrytään helposti omien seinien sisälle ja tuttujen asioiden ympärille. Samalla kasvaa pysähtymisen ja väärien valintojen riski. 

”Tällaiset yritys- ja sidosryhmäverkostot sekä tiedon avoin jakaminen tuovat myös asiakkaille heidän kaipaamaansa lisäarvoa. Miksi ihmeessä toistaa samoja virheitä, joita toiset ovat jo tehneet”, Ekberg muistuttaa. 

Hän nostaa verkoston plussaksi myös asiantuntijoilta tulevan päivitetyn tiedon tulevista pykälämuutoksista. Niiden tiivis seuraaminen muiden töiden ohessa on likipitäen mahdotonta, vaikka tulevien lakien ja säädösten ennakointi on yrityksille entistä tärkeämpää. 

”Pitkän kokemuksen pohjalta voin vain suositella liittymistä. Verkoston avulla pysyy asioissa ajan tasalla ja pääsee järkevin askelin vastuullisuuspolulle”, Ekberg kannustaa. 

Kiinnostuitko? Katso lisätietoja täältä.