Kauppakamarit listasivat tärkeimmät liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteet

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Listan tarkoitus on muistuttaa, että vientireittien sujuvuus ja työssäkäynti kärsii, mikäli luvattu rahoitustason nosto lykkääntyy.

Kuvituskuva. (Pixabay)

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa sitä ajatellen erinomaisen työkalun päättäjille.

“Kauppakamarien liikennehankelistauksessa on tällä kertaa monia hankkeita, joilla vastataan liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja yritysten kuljetustarpeisiin. Esimerkiksi raideyhteyksien kehittäminen vaatii hallitukselta pitkänäköisyyttä, sillä valmistelusta ja kaavoituksesta voi olla pitkä matka siihen, että saadaan valmista jälkeä”, arvioi listaa koonnut Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

Lista on Saarion mukaan erityisen ajankohtainen nyt, kun liikenteen runkoverkkoa ja 12-vuotista liikennesuunnitelmaa pohditaan.

Liikennehankelistauksella otetaan kantaa myös liikenteen rahoitukseen. Huonokuntoisia väyläosuuksia ja siltoja on Suomessa kauppakamarien mukaan liikaa. Koko Suomen etu on, että bruttokansantuotteen ainesosat, raaka-aineet ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut liikkuvat liikenneverkossa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“On todella huolestuttavaa, että vientireittien sujuvuus on vaarassa heikentyä rahoitustason heittelehtimisen vuoksi. Puolueiden keväällä lupaamaa 300 miljoonan euron lisärahoitusta väylien kuntoon ei saa unohtaa tai siirtää tulevaisuuteen. Infran tasossa Suomi jää aina Ruotsista jälkeen, mikäli rahoitus ei ole riittävää edes väylien kunnon tai turvallisuuden ylläpitämiseen”, Saario sanoo.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300 miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022. Elinkeinoelämän yhteinen pelko on, että väylien rapautuminen kiihtyy ilman tasokorotuksen aikaistamista. Saarion mukaan asiaan olisikin syytä puuttua hallituksen budjettiriihessä.

Graafi: Kaisa Saario, Keskuskauppakamari

Lisätiedot:
Liikennehankelistaus 2018 (pdf)