Kesämökin arvoon eniten vaikuttava tekijä on sijainnin lisäksi mökin kunto. Perikunnan omistaman mökin arvo saattaa alentua, jos perilliset eivät pääse yhteisymmärrykseen korjauksista, ylläpidosta ja kustannusten jakamisesta. Jonkin verran arvoon vaikuttaa se, onko jätevesien puhdistusjärjestelmät tehty asetusten ja määräysten mukaisesti.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harjun mukaan mökkikauppojen nyrkkisääntö on se, että sijoituksen arvo kestää silloin kun mökki sijaitsee oikeassa paikassa ja siitä pidetään huolta. Harju vastaa Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan toiminnasta.
“Sijainti ja kunto ovat kaikkein olennaisimmat asiat mökin arvoa määriteltäessä. Vasta sen jälkeen tulee varustelutaso ja esimerkiksi pihan kunto. Asiaan kannattaa suhtautua niin, että aivan samoin kuin omakotitaloa on ylläpidettävä ja peruskorjattava, on mökkiäkin muistettava ylläpitää”, hän sanoo.
Harjun mukaan suomalaiset menevät tänä päivänä mökille viettämään helppoa elämää, mikä näkyy varustelutasossa ja sijaintitoiveissa. Mökkimarkkinat ovat hänen mukaansa jakautuneet voimakkaasti: sellaisten mökkien arvo nousee, jotka sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päästä kasvukeskuksista ja mieluiten suurten järvien rannoilla.
“Perusmukavuudet on nykyään lähtökohtaisesti löydyttävä. Mökkeilijät eivät enää halua kantaa vettä kilometrien päästä ruoanlaittoa ja peseytymistä varten. Toki on olemassa pieni, rajallinen ryhmä, joka toivoo askeettisempaa eloa. Valtaosa mökkeilijöistä kuitenkin arvostaa perusmukavuuksia ja lähietäisyyttä kasvukeskuksiin. Lisäksi enenevissä määrin on näkyvissä se, että julkisen liikenteen toivotaan osuvan lähelle mökin sijaintia”, Harju sanoo.
Harjun mukaan mökkiä kaupittelevien on joskus hankala ymmärtää, että tunnearvo ei korota hintaa.
“Sillä ei ole mitään vaikutusta, kuinka rakas mökki on ollut ja kuinka ihania kesiä siellä on vietetty. Ratkaisevaa sen sijaan on se, että ilmenevät viat ja puutteet korjataan heti, mielellään ennakoivasti. Näin arvo säilyy ja jopa kasvaa. Kannattaa muistaa, että kunnossapitoa on myös pihapiiristä huolehtiminen ja vaikkapa rantakaislikon säännöllinen niittäminen”, Harju sanoo.
Harjun mukaan perintömökkien osalta eteen on tullut hankalia tilanteita.
“Tilanne on monimutkainen silloin, kun suvun kauan omistuksessa ollut mökki jää vaikkapa useamman sisaruksen kesken jaettavaksi. Kukaan ei halua yleensä silloin ottaa kokonaisvastuuta kunnostuksesta ja ylläpidosta, etenkin jos ei ole tarkkaa tietoa mökin tulevaisuudesta. Jos tällainen ylläpidollinen ongelma jatkuu pitkään, näkyy vaikutus siinä vaiheessa kun mökkiä aletaan myydä ja kunnostustyöt ovat tekemättä”, hän sanoo.
Asiantuntija avuksi kaupantekoon
Keskuskauppakamarin auktorisoima HTT-tavarantarkastaja Antti Heinonen kertoo, että paljon keskustelua viime vuosina herättänyt jätevesiasetus ei juurikaan näy mökkikaupoilla, vaikka ihmisten tietoisuus asiasta onkin lisääntynyt.
“Jonkin verran arvoon vaikuttaa se, onko jätevesien puhdistusjärjestelmät tehty asetusten ja määräysten mukaisesti. Myyminen on helpompaa, kun järjestelmät ovat kunnossa. Mutta ei tämä asia ole lyönyt sillä tavalla läpi, että se olisi merkittävä tekijä arvon osalta kumpaankaan suuntaan. Paljolti jätevesijärjestelmän olemassaolo ja määräysten mukaisuus jää ostotilanteissa puheiden varaan, ja siksi suosittelisin käyttämään asiantuntijaa apuna kaupantekovaiheessa”, Heinonen sanoo.
Harju ja Heinonen muistuttavat, että ennen kaupoille lähtöä mökin kuntoa ja teknisiä ratkaisuja kannattaa käydä läpi hyväksytyn tavarantarkastajan kanssa.
“Hyväksytty tavarantarkastaja osaa arvioida, onko mökki kelvollinen sijoituskohde vai ei. Ostajan huomio herkästi kiinnittyy vaikkapa pihapiirin kuntoon tai tunnelmointiin. Siinä jäävät äkkiä savuhormien kunto ja vesikatteen tilanne huomaamatta. Siksi on hyvä käyttää asiantuntijaa apuna”, he toteavat.
Suomessa toimii noin 250 AKA-arvioijaa, jotka arvioivat vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä. Toimintaa ja ammattitaidon ylläpitämistä valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta. HTT-tavarantarkastajat puolestaan ovat alansa parhaita ammattilaisia ja puolueettomia asiantuntijoita, jotka suorittavat palvelun tai tavaran teknisen tarkastuksen. Suomessa toimii noin 130 rakennusalaan erikoistunutta tavarantarkastajaa.