Keskuskauppakamari: Koronavirus haaste Suomen taloudelle ja yritysten riskienhallinnalle

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa

Yritykset eri puolilla Suomea ovat huolissaan koronaviruksen vaikutuksista kansainväliseen kauppaan ja sitä kautta myös Suomen talouteen. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toivoo, että virus saadaan kuriin tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä sekä Suomessa että maailmalla.

Suomen tulee varautua siihen, että ongelma ei häviä hetkessä eikä Suomen talous jää immuuniksi asian negatiivisilta vaikutuksilta. Jo nyt tavarantoimitukset Kiinasta ovat viivästyneet, puhumattakaan suomalaisten matkailuyrittäjien kokemista taloudellista tappioista matkojen peruuntumisen johdosta. Toisaalta panikoitumiseen tai ylireagointiin ei ole tarvetta.

“Koronavirus jarruttaa väistämättä maailmantalouden kasvua ja sillä on vaikutuksia myös Suomen vientivetoiseen talouteen. Matkailu on viime vuosina kasvanut Suomessa kiinalaisten turistien ansiosta”, Romakkaniemi sanoo. 

Koronavirus osoittaa myös yrityksen riskienhallinnan tärkeyden. Varautuminen yllättäviin riskeihin tai vaihtoehtojen etukäteissuunnittelu on tässä olennaista. Sopimusten on oltava kunnossa, jos yllättäviä ongelmia syntyy. Muuten taloudelliset tappiot jäävät yksinomaan matkailuyrittäjien harteille. 

“Sopimusasiantuntijoiden mukaan olisi järkevää neuvotella kiinalaisten asiakkaiden ja sopimuskumppaneiden kanssa siitä, kuinka yhteinen ongelma ja siihen liittyvät taloudelliset riskit hoidetaan”, Romakkaniemi sanoo.  

Kun sopimuskumppanit toimivat pitkäjänteisesti yhdessä useamman vuoden, on vastaavanlaisiin ongelmiin ja ylivoimaisiin esteisiin mahdollista löytää myös neuvotteluteitse yhteinen sopu, vaikka sopimukset mitä sanoisivatkin. 

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju kertoo, että ylivoimaisesta esteestä eli forcemajeuresta puhutaan silloin, kun kyseessä on jokin yllättävä tai ennalta arvaamaton, osapuolista riippumaton tapahtuma, johon ei ole voinut ennakolta varautua ja joka estää sopimuksenmukaisen suorituksen tekemisen.  

“Tyypillisiä esimerkkejä ylivoimaisesta esteestä ovat esimerkiksi sota, luonnonmullistus tai viranomaisen antama kielto tai määräys. Sopimuksiin kirjataan usein varmuuden vuoksi ehto ylivoimaisesta esteestä, mutta osapuolet voivat vedota siihen myös ilman sopimuksessa olevaa mainintaa. Jos ylivoimainen este todetaan ja sopimuksen noudattaminen ei ole olosuhteiden pakosta mahdollista, vapautuu sopimusta rikkonut osapuoli vahingonkorvausvastuustaan”, Harju sanoo. 

Keskuskauppakamari ei ota kantaa kiinalaismatkailijoita koskevaan tapaukseen, vaikka matkailussa ylivoimaiseksi esteeksi voidaankin katsoa luonnonmullistusten tai sotien lisäksi myös muut matkustajan henkeen tai terveyteen liittyvät syyt.   

“Esimerkiksi niin sanottujen matkapakettien osalta laissa mainitaan tällaisina syinä matkakohteessa odottamatta ilmennyt vakava tarttuva tauti tai vakavat levottomuudet, jolloin matkanjärjestäjä ei voi toteuttaa matkaa sovitulla tavalla eli matkustajien turvallisuutta vaarantamatta. Asiassa voidaan ottaa huomioon viranomaisten matkustamista koskevat suositukset ja tämä näkyy myös kotimaisessa kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä”, Harju sanoo. 

Juho Romakkaniemi

Juho Romakkaniemi

Toimitusjohtaja

+358 40 050 5269

Kategoriat:Talous