Lähes puolet PK-yrityksistä tarvitsee hallitukseen lisäosaamista tulevaisuuden haasteiden kuten kasvun, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen vuoksi. Toisaalta yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on hallituksessa vähintään yksi ulkopuolinen jäsen, ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 50-249 työntekijän yrityksissä on keskimäärin 17 000 euroa ja jäsenen 6 500 euroa, jos hallituksessa on mukana ulkopuolisia jäseniä.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kannustaa PK-yrityksiä kartoittamaan hallitustensa osaamistarpeita tulevaisuuden menestystekijänä, varsinkin kun hallituspalkkiot ovat Suomessa hyvin maltillisia.
Puheenjohtajan vuosipalkkio 50-249 työntekijän yrityksissä on kauppakamareiden PK-hallitusbarometrin mukaan keskimäärin 17 000 euroa. Jäsenten vuosipalkkio on keskimäärin 6 500 euroa. Hallituspalkkion tasoon vaikuttaa merkittävästi yrityksen koko; suuremmissa yrityksissä palkkiot ovat keskimäärin suurempia ja pienemmissä vastaavasti pienempiä.
Vähintään 250 työntekijän yrityksissä hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin runsaat 33 000 euroa ja jäsenen 13 000 euroa. Sen sijaan 10-49 työntekijän yrityksissä puheenjohtajan keskimääräinen vuosipalkkio jää 9 300 euroon ja jäsenen 3 100 euroon. Mediaanipalkkiot ovat näitäkin pienempiä. Jos hallituksessa ei ole ulkopuolisia jäseniä, palkkiotaso on selvästi alhaisempi.
“Hallituspalkkiot ovat Suomessa varsin maltillisia niin pörssiyhtiöissä kuin listaamattomissa yrityksissä. PK-hallitusbarometristä ilmenevät keskimääräiset palkkiotiedot osoittavat, että palkkiotaso ei yleensä voi olla este ulkopuolisen osaamisen hankkimiseksi hallitukseen”, sanoo Linnainmaa.
PK-yritykset kyllä panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä, sillä yli 40 prosentilla PK-yrityksistä on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).
Vastaajista 44 prosenttia kuitenkin katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. Tämä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia. Moni kaipaa hallituksiin lisää vaihtuvuutta, sillä lukuisista hallituksista löytyy myös vapaamatkustaja.
“Lähes puolet vastaajista katsoo hallituksesta puuttuvan osaamista tulevaisuuden menestyksen kannalta ja 40 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta. Kolmannes kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi. Näistä muodostuva viesti on selkeä: monen PK-yrityksen on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen”, Linnainmaa sanoo.
“Kasvuhakuisen PK-yrityksen kannattaa kartoittaa jäsenkandidaatteja hallitukseensa. Osaajia löytyy esimerkiksi oman alueen kauppakamarin HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -tutkinnon suorittaneista”, sanoo Linnainmaa.
Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.
LIITE: Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2019 Tulevaisuus haastaa hallitukset