Työllisyystilanne jatkui vahvana, työttömyydessä silti nousua

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suhdannehuolet eivät ole toistaiseksi poikkeuksia lukuun ottamatta tarttuneet työmarkkinoille ja työllisyyskehitys on jatkunut Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan hämmentävän hyvänä. Työttömänä oli syyskuussa kuitenkin 9000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja suunta on asteittain heikkenevä. Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut vauhdikkaasti, mutta krooninen työvoimapula on tasapainottanut tilannetta, ja työnantajat ovat pitäneet kiinni nykyisistä työntekijöistään. Jos pahin suhdannevaihe jää lyhyeksi, työllisyysaste ei ehdi painumaan pohjalukemiin.

Syyskuussa työllisiä oli Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 2 628 000 henkeä, mikä on 15 000 enemmän kuin vuosi siten. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 77,9 prosenttia. Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyystrendi oli 74,1 prosenttia. Työllisyysasteen trendi on säilynyt lähes muuttumaton koko kuluvan vuoden ajan.

”Työllisyyskehitys jatkui syyskuussa hämmentävän hyvänä päivittäin vastaan tulevasta suhdannekehityksen heikkenemiseen liittyvästä huolipuheesta huolimatta. Toistaiseksi ei ole paljonkaan merkkejä siitä, että suhdannemurheet olisivat tarttumassa työmarkkinoille yksittäisiä kriisipesäkkeitä, kuten rakennusalan konkursseja, lukuun ottamatta”, arvio Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Avoimet työpaikat vähentyneet vauhdikkaasti

Työttömänä oli syyskuussa henkeä 198 000, mikä on 9000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysteen trendilukema nousi jälleen hieman ja oli nyt 7,3 prosenttia. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli vuoden 2022 toukokuussa 6,5 prosenttia, eli nousua on kertynyt asteittain 0,8 prosenttiyksikköä.

”Työttömyysaste on vielä kaukana syvempien taantumien yhteydessä mitatuista lukemista, mutta suunta on asteittain heikkenevä. Työllisyys ei ole kuitenkaan laskenut työttömyyden noususta huolimatta, koska hyvä työvoimaan osallistuminen on riittänyt tasapainottamaan tilanteet”, toteaa Appelqvist.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin syyskuussa 56 900 mikä on 32 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan syyskuussa oli avoinna 109 300 työpaikkaa. Määrä on 62 200 vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Appelqvistin mukaan avoimien työpaikkojen katoaminen on ollut vauhdikasta, mutta edelleenkään tarjolla olevien työpaikkojen määrä ei ole historiallisesti poikkeuksellisen alhainen.

”Suhdannetilanteen heikkeneminen näkyy juuri nyt uusien työpaikkojen määrän laskuna, mutta työnantajat tuntuvat pitävän toistaiseksi vahvasti kiinni nykyisistä työntekijöistään. Ehkä krooninen työvoimapula vaikuttaa asiaan. Heikomman työllisyyskehityksen jaksoon edetään poikkeuksellisen korkeasta työllisyysasteesta käsin, mikä suojelee jossain määrin palkkasumman kehitystä ja patoaa talouteen syntyviä kerrannaisvaikutuksia. Jos käy niin onnellisesti, että pahin suhdannevaihe jää lyhyeksi, niin työllisyys ei koko talouden tasolla ehdi missään vaiheessa painua erityisen alas. Viime kädessä se helpottaisi niidenkin epäonnisten tilannetta, jotka menettävät työpaikkansa”, sanoo Appelqvist.

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Jukka Appelqvist