Työttömien määrä kasvanut selvästi – “Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa on huolestuttavaa”

22.09.2020

Uusimmat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työttömien määrän runsaasta kasvusta vuoden takaiseen verrattuna. Toimia työllisyyden nostamiseksi olisi tarvittu budjettiriihessä, jonka työllisyyspäätökset olivat pettymys. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa. 

Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 71,6 prosenttia vuoden 2020 elokuussa. Työttömyysasteen trendi oli 7,5 prosenttia. 

”Työvoimatutkimuksen eli kyselytutkimuksen avulla mitattu työttömyysluku on vielä tilanteeseen nähden siedettävällä tasolla. Toisaalta työnvälitystilastot antavat aihetta huoleen. Niiden mukaan työttömien määrä on 97 000 työtöntä korkeammalla tasolla verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Samanaikaisesti ympäri maata tihkuu uutisia yt-neuvottelujen aloittamisesta”, Kotamäki sanoo. 

”Koronakriisi aiheuttaa melkoisen alijäämän julkiselle taloudelle. Velkaantumisen tulee toki kasvaa, kun kansantalous kohtaa ison shokin. Mutta kyllä nyt pitäisi jo katsoa samanaikaisesti tulevaisuuteen ja pohtia sopeutumistapoja. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa.” 

Hallituksen viime viikkoiseen budjettiriiheen oli ladattu paljon odotuksia työllisyystoimien suhteen. 

”Valitettavasti hallituksen työllisyyspäätökset olivat pettymys. Kaiken lisäksi hallitus teki etupainotteisesti päätökset pysyvistä julkisten menojen lisäämisestä, mutta siirtää sen tylsemmän eli rahoitukseen liittyvät päätökset toistaiseksi määrittämättömään tulevaisuuteen”, Kotamäki sanoo pettyneenä. 

”Lisäksi hallituksen riihessä käyttämät laskentaperusteet ovat vähintäänkin erikoisia. Hallitus nimittäin laskee työllisyystavoitteeseensa plusmerkkisiä työllisyystoimenpiteitä ja vaikenee miinusmerkkisistä. On käsittämätöntä, että tällainen esitystapa on mennyt läpi virkamiehiltä ja muilta riiheen osallistuneilta.” 

Kotamäen kritiikki ei pääty vielä tähän. 

”Pidetään myös mielessä, ettei hallitusohjelmaa ole muutettu työllisyystavoitteen osalta. Vai onko niin, että hallitus ei enää noudata ohjelmaansa, muttei halua tehdä uuttakaan? Hallituksen toimet näyttävät sekavilta tässä suhteessa. Riihen päätösten perusteella on kuitenkin selvää, ettei hallitusohjelman henkeä noudateta. Tehdyt työllisyystoimet eivät ole sellaisia, joiden avulla julkinen talous tasapainottuisi – hallitusohjelman antama perustelu työllisyystoimille on siis ilmeisesti muuttunut. Hallituksen tulisi nyt kaikkien, niin politiikkaa seuraavien kuin hallituksen itsensä, takia selkeyttää toimintaansa ja toimintansa motiiveja”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan on ymmärrettävää, että koronakriisi muuttaa kaiken toiminnan askelmerkkejä. 

”Olennaista ei nyt olekaan se, saavutetaanko 75 prosentin työllisyysaste päivälleen vaalikauden lopussa vai vähän myöhemmin. Olennaista olisi tehdä päätöksiä, jotka palauttavat uskon hallituksen toimintakykyyn asian suhteen, sekä luovat selkeämmät askelmerkit kohti korkeampaa työllisyysastetta ja tasapainoisempaa julkista taloutta.  Toimien ei siis tarvitsisi tulle voimaan tasan nyt heti, koska suhdannepoliittinen ajoituskin on tärkeää. Toimenpiteistä päättäminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää”, Kotamäki toteaa.   

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Mauri Kotamäki